Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Suomessakin voitaisiin tiukassa paikassa harkita Naton 5. artiklan aktivoitumisen myötä reserviläisten käyttöä. Viides artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.
Suomen Nato-jäsenyys otti jättiharppauksen tiistaina, kun Turkki asettui yhteisten neuvotteluiden myötä tukemaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
Pitkin Suomen Nato-taivalta keskusteluissa yhtenä näkökulmana on pohdittu Suomen mahdollista panosta, jos Naton perustamissopimuksen viides artikla aktivoituu.
Artikla velvoittaa sotilasliiton jäsenvaltioita puolustamaan muita jäseniä.
– Artiklan aktivoituminen edellyttää yksimielistä päätöstä Naton jäsenmailta. Natossa tehdään puolustussuunnitelmia kaikkia maita koskien. Suomellekin tullaan laatimaan omat puolustussuunnitelmat lähivuosina. Niissä katsotaan, miten kunkin maan puolustusta hoidetaan.
– Ensisijaisesti Suomella on vastuu omasta puolustuksestaan. Tuleeko tarvetta osallistua johonkin muuhun, niin siihen palataan sitten myöhemmin, Kaikkonen sanoo.
Jos tilanne jossakin Naton jäsenmaassa kehittyy tarpeeksi kriittiseksi, niin Suomessakin voidaan tarpeen vaatiessa ottaa reservistä lisävoimaa.
– Kyllä sekin periaatteessa on mahdollista, jos tilanne oikein pahaksi äityy. Ensisijaisesti kyllä käytettäisiin varmaankin kantahenkilökuntaa tämänkaltaisissa tilanteissa, Kaikkonen arvioi mahdollista reservin käyttöä.
