Mainos

Rinne: EU-tuet pois, jos perusarvoja ei noudateta – nettosaajille saatetaan kuitenkin pian maksaa entistä enemmän: "Myös tällaiset porkkanat pitää mahdollistaa"

2:58
Video: Rinne tapasi Merkelin Berliinissä

EU-puheenjohtajamaana Suomea odottaa tiukka vääntö unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä. Antti Rinteen mukaan EU-tukiin halutaan sitoa tiukemmin ehtona unionin perusarvojen noudattaminen. Samaan aikaan nettosaajille saatetaan joutua maksamaan entistä enemmän.

Pääministeri Rinne ja Saksan liittokansleri Angela Merkel toistivat keskiviikkona tapaamisessaan lähes yhteen ääneen, miten tärkeää on vahvistaa eurooppalaista arvopohjaa. Tämä halutaan myös sitoa EU:n tulevaan budjettiin.

– Tiedän, että Euroopassa halutaan laajasti oikeusvaltioperiaatteen toteutuvan, samoin kuin demokratian ja sananvapauden. Näistä asioista täytyy löytää laaja yhteisymmärrys, joka tällä hetkellä ei kaikkialla vallitse, Rinne sanoi MTV Uutisille tapaamisen jälkeen.

Huolta oikeusvaltioperiaatteen rapautumisesta ovat herättäneet etenkin Puola ja Unkari. Molemmat ovat suuria nettosaajia, eli ne saavat enemmän unionilta tukien muodossa enemmän kuin maksavat jäsenmaksuja.

Suomi ja Saksa taas ovat nettomaksajia, eli maksavat unionille enemmän kuin saavat tukina takaisin.

– On vaikea mennä suomalaisille selittämään, että pitää maksaa sellaisille, jotka eivät noudata oikeusvaltioperiaatetta, eivät tue sananvapautta ja vaarantavat demokratian toteutumisen.

Lisäksi Rinne mainitsee monien nettosaajamaiden nihkeyden maahanmuuttokysymyksen ratkaisemisessa. Siinäkin kaivattaisiin yhteisiä päätöksiä.

Keppiä vai porkkanaa?

Ongelmalliset neuvotteluista tekee se, että rahoituskehyksestä eli vuosien 2021-2027 budjetista tarvitaan jäsenmaiden yksimielinen päätös. Kaikki on siis saatava budjetin taakse. Yksi mahdollinen ratkaisu voi olla nettomaksajien kiristysruuvi.

– Jos Saksa, Suomi ja muut nettomaksajat ilmoittavat, että rahahanat ovat tiukilla, jos ei näitä asioita saada kuntoon. On vaikea kuvitella nettomaksajien pysyvän muuten sellaisina, Rinne sanoi.

Pelkällä "kepillä" asiaa ei kuitenkaan luultavasti ratkaista, vaan nettosaajamaille voi olla luvassa myös lisää tukia, kunhan ne noudattavat unionin arvoja. Lisätuet kytkeytyvät myös ilmastonmuutokseen, sillä vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen kohdalla vastaan haraa samoja maita.

Esimerkiksi Puolassa sähkötuotanto nojaa noin 80-prosenttisesti hiileen.

– Tarvitsemme yhteisiä toimenpiteitä, joilla myös erittäin hiilestä riippuvaiset energiantuotantomaat saadaan mukaan prosessiin. Se voi kyllä vaatia ja vaatiikin yhteisiä varoja käytettäväksi. Myös tällaiset porkkanat pitää mahdollistaa finanssikehyksen puitteissa.

Suomen tavoitteena on, että monivuotinen rahoituskehys saadaan Suomen puheenjohtajuuskauden aikana valmiiksi Eurooppa-neuvoston käsittelyä varten.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja