Vuoden 2002 riistasaalis kohosi kahdella miljoonalla kilolla 13 miljoonaan kiloon ja sen arvo 61 miljoonasta 73 miljoonaan euroa. Saaliista hirvenlihan osuus oli 11,1 miljoonaa kiloa. Lihan saanti oli suurempaa kuin milloinkaan aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) vuosittaisesta Suomen riistasaalis -selvityksestä.
Saaliin arvo on kasvanut useamman vuoden ajan peräkkäin. Vain murto-osa saaliista, turkikset mukaan lukien, päätyy kauppaan. Saalis käytetään pääosin metsästäjien omissa talouksissa.
Metsäjänis ja sinisorsa runsaslukuisimmat nisäkäs- ja lintusaaliit
Metsäjäniksen kokonaissaalis oli lukumääräisesti suurin nisäkkäiden joukossa. Eniten niitä saatiin saaliiksi Pohjois-Savossa. Toiseksi lukuisin saalislaji oli supikoira ja kolmanneksi rusakko. Riistalinnuista ammuttiin eniten sinisorsia, joita Pohjois-Savossa saatiin eniten.
Seuraavaksi lukuisimmat saalislinnut olivat sepelkyyhky ja teeri. Riistanhoitopiirien alueilla vierailevien metsästäjien osuus kunkin alueen kokonaissaaliista vaihteli muutamasta prosentista 40 prosenttiin. Saalisriekoista joka neljäs matkasi pyyntialueelta niin sanottujen turistimetsästäjien mukana muualle.
Useimpien lajien saalismäärät vuonna 2002 olivat pienempiä tai samalla tasolla kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin. Hirvieläinsaaliit olivat kaikkien aikojen suurimmat, mikä selittää saaliin arvon kasvun.
Metsästäjien määrä vakaa
Parin viime vuosikymmenen aikana metsästäjien määrä on pysytellyt 300 000 tuntumassa. Eränkävijöistä joka neljäs piti välivuoden, joten noin 215 000 metsästäjää kävi viime vuoden aikana ainakin kerran erästämässä. Ilman pienriistasaalista heistä jäi 32 prosenttia.
Pienriistaa pyytävä metsästäjä käy vuoden mittaan erällä keskimäärin 14 päivänä. Hirvieläinten pyyntiin käytetään keskimäärin 15 päivää.
(MTV3-Finfood)