Retkiluistelijoilla parhaimmat jäät vuosiin - "Vapaus ja vauhti viehättävät"

Viimepäivien pakkaset ovat vahvistaneet nopeasti jääpeitettä myös Etelä-Suomessa. Pienet järvet ovat jo melko vahvasti jäässä, suurimmilla järvillä jääpeite on ohutta lähinnä virtauspaikoissa.

Sen sijaan rannikoilla jäät ovat vielä ohuita ja lähinnä vain matalat merenlahdet ovat jäätyneet kantaviksi. Merellä virtauspaikkoja on paljon enemmän kuin sisävesillä. Retkiluistelijoilla on tällä hetkellä Etelä-Suomessa parhaimmat jääolosuhteet vuosiin. Jäille ei kuitenkaan kukaan lähde ilman turvavarusteita.

Pakolliset retkiluistelijan varusteet ovat:

retkiluistimet

jäänaskalit ja pilli kaulatelineessä

heittoköysi

jääsauva (mieluiten retkiluistelusauvapari)

lantiovyöllä (ja mieluiten haarahihnalla ja karbiinihaalla) varustettu reppu

täydellinen vaihtovaatekerta vesitiiviisti pakattuna

eväät ja kuumaa juotavaa

työkalut omien siteiden säätöä varten 

Espoolainen Lars Rikberg odottaa sunnuntaiaamulla Kivenlahden Marin satamassa 15 luistelijan ryhmää noin 50 kilometrin retkelle.

Pakkanen paukkuu -12 asteessa ja jäälle kokoontuvien luistelijoiden hengitys höyryää. Pian ryhmä on Rikbergin ympärillä ja retkenvetäjä kertaa useimmille tutut turvallisuussäännöt. Samalla hän tarkastaa tottuneella silmällä, että kaikilla on naskalit kaulassa ja turvaköysi kiinnitettynä reppuun.

Kaikilla luistelijoilla on joko yksi tai kaksi jääsauvaa. Jääsauva on ehkä luistelijoiden tärkein turvallisuusvaruste. Sauvalla kokeillaan jään vahvuutta iskemällä. Luistelusauvat eroavat perinteisistä hiihto- tai retkeilysauvoista, niiden iskukärki on terävä ja painava, ja lävistää myös jäätä helposti. Kivenlahden jäällä saa tänä aamuna iskeä useamman kerran ennen kuin sauvan kärki läpäisee jään.

– Jää on nyt noin 10-12 senttistä. Virtauspaikoissa toki ohuempaa ja avovesi alkaa jo parin kilometrin päässä, Rikberg kertoo ryhmälle edellispäivän jäätiedustelunsa tuloksia.

"Jäällä on turvallista, jos tietää mitä tekee"

Lars Rikbergin mukaan Suomen Retkiluistelijoiden retkillä tapahtui viime talvena vain kaksi jäihin vajoamista, joista kaikki pelastautuivat onnistuneesti.

Monet retkiluistelijat käyttävät nykyään ulkovaatteidensa alla kevyttä välikuivapukua, joka antaa pakkasella paljon enemmän aikaa pelastautumiselle.

Suomen Retkiluistelijoiden ohjeet jään pettäessä:

1. Levitä kyynärpäät ja nosta kädet suojaamaan kasvoja jäänreunalta. Rauhoita mielesi ja yritä hengittää rauhallisesti. Huomaat että luistelureppu kelluttaa hyvin, eikä vesikään tunnu kovin kylmältä.

2. Käänny vedessä tulosuuntaasi. Tunnustele kyynärpäillä ja kevyellä ylöspunnerruksella jään kantavuutta. Jos jää murtuu, riko sitä kunnes se alkaa tuntua kantavalta. Sen jälkeen irrota naskalit kaulatelineestä ja iske ne kiinni jäähän käsivarren mitan päähän jään reunasta. Varo etteivät jalat pääse nousemaan etupuolelle pintaan jään alle. Kiinnitä tarvittaessa kavereiden huomio huutamalla ja pilliin puhaltamalla.

3. Korjaa avannosta talteen jääsauvat - ja muutkin irtoesineet - ja pane ne poikittain eteesi jäälle tai tuuppaa niitä hieman kauemmaksi aikomaasi suuntaan.

4. Jos pyrit jäälle omin voimin, potki jalat taaksesi pintaan ja vedä itsesi naskaleilla jään päälle potkien samalla jaloilla vettä. Mikäli jää murtuu painosi alta, yritä uudelleen.

5. Varminta on kuitenkin heittää heti oma heittoköytesi pelastajille, tai pyytää heiltä köyttä avuksi. Varmista että köysi on pitävästi kiinni repussasi tai otteessasi. Auta vetäjiä vapaaksi jäävän käden naskalilla. 

Kun pääset kokonaan jään päälle, vedä itseäsi naskaleilla eteenpäin jäätä pitkin, konttaa tai ryömi kunnes pääset kestävälle jäälle.

6. Hakeudu luistelutoveriesi saattelemana heti lähimpään tuulensuojaiseen rantaan vaatteidenvaihtoa varten. On parempi luistella märkänä tuulensuojaan kuin ryhtyä riisuutumaan avoimella, tuulisella jäällä.

7. Vaatteiden vaihto sujuu nopeimmin ryhmätyönä. Vaatteet vaihdetaan vaiheittain: ensin ylävartaloon kuivaa, vasta sitten housut pois. Märistä vaatteista kierretään liika vesi pois ja pakataan ne muovipusseihin. Kun uimarilla on kuivat vaatteet päällä, luistelua jatketaan. Paras tapa ruumiinlämmön nostamiseen on liikkuminen.

Suomen Retkiluistelijoiden retkille ei pääse mukaan, ellei ole käynyt yhdistyksen kurssia. Kurssilla pääpaino on luistelutekniikassa ja turvallisuudessa.

– Jäällä on jo turvallista, jos tuntee jäät ja tietää mitä tekee. Meillä on yhdistyksellä aika laaja koulutusjärjestelmä. Kaikilla tulee lisäksi olla mukana naskalit, kelluttava reppu, johon on pakattu vaihtovaatteet vedenpitävään varustepussiin, sekä jääsauvat, joilla kokeillaan jään vahvuutta.

– Jos "plutaa", eli vajoaa jäihin, niin sieltä tullaan aika nopeasti ylös naskaleiden avulla. Retken vetäjät saattavat useammin joutua heikoille jäille, koska he luistelevat muun ryhmän edellä. Jos retkenvetäjä vajoaisi jäihin niin hän heittää joko oman heittoköytensä muille ryhmän luistelijoille tai joku ryhmästä heittää köytensä hänelle.

Lars Rikbergin mukaan jäätä oppii myös lukemaan tai kuuntelemaan, mitä ohuempaa jää on sitä korkeammalta se "soi".

15 talvea takana ilman vahinkoja

Rikbergin ryhmässä on 15 luistelijaa, Maija Takkisen mukaan talvet ovat olleet kovin erilaisia, viime vuosina lumi on satanut melkein heti jääpeitteen päälle. Tänä vuonna hyvistä luistelujäistä saadaan nauttia Etelä-Suomessa ainakin viikon. Maija Takkisella alkaa nyt viidestoista luistelutalvi. Yhtään vahinkoa ei ole retkillä vielä tapahtunut.

– Tässä viehättää vapaus ja se että voi luistella minne vaan kun on hyvät jäät, ja tietysti vauhti, vauhdin hurma.

Leena Kaasisen toi retkiluistelujäille hyvä ystävä neljä vuotta sitten, kärpänen puraisi heti.

– Tämä talvi vaikuttaa nyt jo alkuun kaikkein parhaimmalta näistä neljästä talvesta, eniten tässä ehkä viehättää juuri luonto ja kaikki se mitä täällä jäällä näkee ja kokee. Ja minusta on hienoa olla mukana näillä johdetuilla retkillä, joilla on hyvät vetäjät ja turvallisuudesta huolehditaan.

Retkiluistelu sopivaa harrastus myös varttuneille

Espoolainen Pekka Hoikka kertoo luistelleensa pikkupoikana aika paljonkin, mutta pitää retkiluistelua oikein sopivana harrastuksena myös varttuneemmassa iässä oleville. Varusteina on turvallisuusvälineet, repussa on mukana myös hyvät retkieväät, paljon juotavaa ja vähän naposteltavaa.

Viidenkymmenen kilometrin matkalla pysähdytään useamman kerran, valokuvaamaan ja eväitä syömään. Retkelle osuvat Espoon Långvik, Pentalan saari, johon avovesi tällä hetkellä rajoittuu ja lopuksi Moisionlahti. Jäällä on muutama pilkkijä ja kalastaja, ja kalastajien jäälle jättämiä roskakaloja nauttimassa kolme merikotkaa. Pääkaupunkiseudun rannikko tarjosi tänään luistelijoille uskomattoman kauniin elämyksen.