Johtaviksi maiksi mahdollisen rauhanprosessin turvaamisessa nousevat tutkijoiden arvioissa Ranska ja Britannia.
Viime päivinä julkisuudessa on palloteltu ajatusta siitä, että Suomi lähettäisi Ukrainaan joukkoja osana kansainvälistä operaatiota, jolla valvottaisiin mahdollisen aselevon tai rauhansopimuksen toteutumista. Suomen poliittinen johto on korostanut, ettei tästä ole vielä päätetty mitään, mutta joukkojen lähettämistä ei myöskään ole poissuljettu.
Reserviläisliitosta kerrotaan STT:lle, että se on valmis tukemaan hallituksen poliittista päätöstä mahdollisesta operaatiosta sitten, kun sellainen tehdään.
– Kyllä me luotetaan siihen, että mitä meidän valtiojohto päättää ja parhaaksi katsoo, niin Reserviläisliitto aikanaan tukee sitä ratkaisua, kertoo STT:lle liiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen.
Mahdollisen operaation luonteella, lainsäädännöllisillä puitteilla tai lähetettävien joukkojen määrällä liiton edustaja ei lähde spekuloimaan. Nenosen mukaan reserviläisten joukossa Suomessa on kuitenkin rauhanturvatehtäviin valmiita ja halukkaita ihmisiä, joten vapaaehtoisista lähtijöistä ei pitäisi olla pulaa.
– Meillähän on rauhanturvaoperaatioissa reserviläisiä, jotka tekevät toimintavalmiussitoumuksen ja haluavat lähteä.
Nenosen mukaan kiinnostus kansainvälisiä tehtäviä kohtaan on korkealla Suomen aktiivireservissä. Vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan. Reserviläistoiminta on lisääntynyt viime aikoina, ja järjestön jäsenmäärä ylitti hiljattain 50 000:n rajapyykin.
"Mielestäni Suomen pitää olla mukana"
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhemman tutkijan mielestä keskustelu suomalaisjoukkojen lähettämisestä Ukrainan rauhaa turvaamaan on ennenaikaista, kun maassa riehuu edelleen täysi sota eikä mahdollisista rauhanneuvotteluista ole vielä tarkempaa tietoa.