Eversti Mikko Lehmus Rajavartiolaitoksen esikunnasta ei pidä todennäköisenä, että koko itärajaa saataisiin kokonaan auki hyvin lyhyellä aikajänteellä.
Yksi maanantaina voimaan tulevan käännytyslain tavoitteista on ollut, että itärajaa voitaisiin hallitusti avata tavanomaiselle rajaliikenteelle. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan rajaa voidaan avata heti, kun viranomaisten uhka-arvio sen sallii.
Eversti Mikko Lehmus Rajavartiolaitoksen esikunnasta ei usko, että koko itärajaa saataisiin kokonaan auki kovin pikaisesti.
– En pidä todennäköisenä sitä, että kaikki rajanylityspaikat yhtä aikaa hyvin lyhyellä aikajänteella avattaisiin.
Rajavartiolaitoksen mukaan itärajan lähellä on yhä ihmisiä, jotka ovat Venäjän välineellistettävissä. Siksi välineellistetyn maahantulon uhka on yhä korkea.
– Olemme nähneet, että itärajalle voi saapua nopeasti välineellistettyjä ihmisiä, ja naapurimaan (Venäjän) viranomaiset voivat edesauttaa heidän saapumistaan, Lehmus sanoo.
Hän ei halua arvioida tarkkaa "nuppilukua" rajan läheisyydessä oleskelevista ihmisistä.
Presidentti Alexander Stubb sanoi aiemmin kesällä, että tiedustelutietojen mukaan Venäjä pystyy siirtämään itärajalle yli tuhat ihmistä muutamassa tunnissa.
Lue lisää: Presidentti Stubb vahvisti "käännytyslain"
Laki on työkalupakissa maanantaista lähtien
Käännytyslaki on maanantaista lähtien valmiina työkalupakissa, mutta sen käyttöönotto vaatisi vielä erillisen hallituksen ja presidentin yhteisen päätökseen.
Epäselvää kuitenkin on, millaisessa tilanteessa laki voitaisiin käytännössä ottaa käyttöön.
Käännytyslakiin voidaan turvautua vain, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi, eivätkä muut keinot ole riittäviä.
Samalla lain tarvetta on kuitenkin perusteltu tarpeella avata itärajaa, koska yli puolen vuoden ajan jatkunut itärajan täyssulku on haitannut "laajan ihmisjoukon perus- ja ihmisoikeuksia", kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta perhe-elämään ja elinkeinonvapauteen.
Lue lisää: Sisäministeri Mari Rantanen kertoo, miksi käännytyslaki meni tunteisiin
Epäselvää siis on, voidaanko käännytyslakia ylipäätään ottaa käyttöön samalla kun rajanylityspaikkoja on auki, vai pitääkö itärajan sulkuun kevyempänä keinona turvautua ennen käännytylakia.
Lehmus ei halua spekuloida, millaisessa tilanteessa itärajaa voitaisiin avata, tai pitäisikö käännytyslaki ottaa lähiaikoina käyttöön.
– Katsotaan rauhassa millaiseksi tilanne kehittyy, ja mihin päätöksen valtioneuvosto viranomaisten antamien tietojen perusteella päätyy.
Itärajan täyssulku ei kuitenkaan ole normaali tilanne, ja rajavartiolaitos pitää käännytyslakia tarpeellisena välineenä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, hän muotoilee.
Yksi mahdollisuus on, että itärajalla avattaisiin vain joitakin rajanylityspisteitä, kuten toimittiin myös aiemmin.
"Tilanne jatkunee vakaana"
Lehmus arvioi, että lähikuukausina itärajan tilanne jatkuu vakaana.
– Aika näyttää, mihin suuntaan välineellistetyn maahantulon uhka kehittyy. Uskon, että voittopuolisesti tilanne itärajalla jatkuu lähikuukausina vakaana, mutta normaali se ei siinä mielessä ole, että kaikki rajanylityspaikat on suljettu.
Lue lisää: Näin käännytyslakiin reagoitiin itärajalla
Tilanteen kehittyminen riippuu kuitenkin pitkälti siitä, miten Venäjän viranomaiset rajan toisella puolella päättävät toimia lähiviikkojen ja -kuukausien aikana.
– Arkisista rajaturvallisuuteen liittyvistä asioita meillä on (Venäjän viranomaisten kanssa) ihan sujuva keskusteluyhteys, Lehmus sanoo.