Voittajaksi vähemmän yllättävästi julistettiin Yhtenäinen Venäjä -puolue murskaluvuin. Kannatus kohosi 58 prosenttiin. Myös äänestysaktiivisuus nousi lähes 57 prosenttiin.
Vaikka Venäjän vaaleja pidetään yleisesti näytösvaaleina, antoivat ne kuitenkin "jonkinnäköisen ikkunan" Venäjän kansalaisyhteiskuntaan, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan.
Silvan MTV Uutiset Livessä analysoimassa vaalien lopputulosta maanantaina.
Silvan puhuu "pilkahduksesta" siitä, mitä venäläiset ajattelevat tämänhetkisestä elämästään.
– Osoitus tästä pilkahduksesta oli mielestäni se, kuinka avoimesti sotaa vastustaneen Jabloko-puolueen annettiin ensin osallistua vaaleihin ja sitten päätös peruttiin. Pieni poliittinen, ei nyt herääminen, mutta selkeästi aktivoituminen, ihmisten parissa.
Silvan kuvailee puolueen asemaa ikään kuin varaventtiiliksi, jota kautta turhautuneimmat kansalaiset pääsivät vuodattamaan tyytymättömyyttään Kremlin luvalla.
Puolue alkoikin Silvanin mukaan saada kannatusta.
– Mutta nyt oli sitten nähty, että Jabloko oli liian vaarallinen varaventtiili, se piti eliminoida.
Vaarallista puolueesta ei tehnyt varsinaisesti se, että Jabloko vaati avoimesti rauhaa, vaan se, että puoluetta alettiin myös kannattaa, Upin tutkijatohtori Silvan arvioi. Kreml päätti vetää puolueen piuhat irti.
Uudeksi varaventtiiliksi Silvan nimeäisi tuoreemman puolueen Uudet ihmiset.
9:54Näin MTV:n ulkomaantoimittajat arvioivat tänään Venäjän duumanvaaleja.
"Ei edes oleellista, mitä äänestävät"
Silvanin mukaan Venäjä on viimeisen 15 vuoden aikana muuttunut entistä autoritäärisemmäksi valtioksi. Se käy ilmi Silvanin mukaan viime vuosien kannatusluvuista Yhtenäinen Venäjä -puolueelle.
Silti vaaleilla on jopa autoritäärisimmissä ja diktatuureissa valtioissa "hirveän suuri" symbolinen merkitys, Silvan toteaa.
– Pohjimmiltaan idea on se, että hallinnon kannattajat saadaan uurnille ja vastustajat jäämään kotiin.
Näissäkin vaaleissa oli Silvanin mukaan kauttarantain kuullusti painostettu äänestämään, etenkin sähköisesti.
– Sähköisen äänestämisen kohdalla ei ole edes niin oleellista, mitä ihmiset äänestävät, koska tuloksia voidaan peukaloida niin vaivattomasti.
Painostuksesta ja äänestysaktiivisuuden maksimoinnista puolestaan kertoo se, että aikaa äänestää oli kolme päivää.
– Uskotaan, että ensimmäisenä äänestyspäivänä monilla työ- ja opiskelupaikoilla ihmiset käytännössä marssitettiin äänestämään.
Muutamaa päivää ennen vaaleja presidentti Vladimir Putin piti suuren puheen kansalaisilleen äänestämisen tärkeydestä, tiettävästi ensimmäistä kertaa. Silvanista se oli erityisen kiinnostavaa ja tavallaan nyt hän näkee puheelle myös funktion.
– Jos äänestysaktiivisuus olisi jäänyt liian matalaksi, se olisi ollut osoitus siitä, etteivät kansalaiset kuuntele Putinia, Silvan sanoo.
0:44Katso myös: Putin joutui siristelemään kovin äänestäessään perjantaina.
Pidemmän aikaa on uskottu, että kun vaalit Venäjällä ovat ohitse, Putin määrää uuden liikekannallepanon. Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan epäilee, tuleeko niin tapahtumaan.
– Ei välttämättä suurella liikekannallepanolla, mutta toki pakottamalla. Riippuu siitä, mikä on Putinin tilannekuva siitä, eteneekö Venäjä rintamalla niin kuin hän haluaisi.
Silvan näkee, että liikekannallepano olisi "niin suuri" poliittinen riski, ettei sitä sen vuoksi ei välttämättä tulla näkemään.
– Toisaalta, jos Putinille päinvastoin viestitään, että kansalaiset tukevat sotaa ja ovat valmiita siihen osallistumaan, sitten voi olla, että liikekannallepano toteutetaan.
Joonas Mustonen työskentelee MTV Uutisissa etusivu- sekä uutistoimittajana. Mustonen seuraa laajasti uutisia ja ilmiöitä meillä Suomessa ja muualla maailmassa. Mustoseen voit olla yhteydessä sähköpostitse joonas.mustonen@mtv.fi.
