Opetusministeri Andes Adlercreutz (r.) pitää kokoomuksen ehdotusta eläkejärjestelmästä saatavista säästöistä "kohtalaisen epärealistisena" ja "epämääräisesti muotoiltuna".
Kokoomus ehdotti viime viikolla julkaistussa säästölistassaan, että eläkejärjestelmää uudistamalla voitaisiin saada 2 miljardin euron säästöt ensi vaalikaudella koskematta maksussa oleviin eläkkeisiin.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Andes Adlercreutz kritisoi kokoomuksen eläke-ehdotusta.
– Uskon, että he itsekin ymmärtävät, että se on kohtalaisen epärealistinen. Se on ainakin hyvin epämääräisesti muotoiltu. Jos siinä on realismia, niin se on hyvin piilotettu, Adlercreutz toteaa.
– Kokoomus esitti oman ratkaisunsa, joka on täydellisen avoin. Siitä on vaikea saada kuvaa, että mitä siinä oikeasti haetaan takaa.
Kokoomus muun muassa poistaisi työeläkkeen kertymisen työttömyyden ja opiskelun ajalta ja pidentäisi työuria.
Adlercreutz ei vastaa suoraan siihen, jättäisikö RKP eläkkeet kokonaan sopeutusten ulkopuolelle.
– Eläkkeiden kautta sopeuttamalla, kun valtion talous on se iso haaste, niin siinä on hyvin vaikea saada minkäänlaisia suoria vaikutuksia. Meillä on tietenkin takuueläkkeet, kansaneläkkeet, mutta enpä usko, että kukaan niihin haluaa tarttua.
Adlercreutz viitannee siihen, että työeläkemenoja ei rahoiteta suoraan valtion budjestista, vaan pääosin työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työeläkemaksuilla sekä osin rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuotoilla.
Kokoomuksen ehdotuksessa eläkejärjestelmän vahvistamisen ja työeläkemenojen pienenemisen hyödyt saataisiin valtion budjettiin esimerkiksi muuttamalla eläkemaksuja ja verotusta siten, että kokonaisverorasitus ei muutu, mutta velkaa kerryttävä sektori vahvistuu.
Käytännössä se voisi tarkoittaa, että esimerkiksi työntekijöiden työeläkemaksuja voitaisiin pienentää, mutta verotusta jossain muualla kiristää.
Lue lisää: Valtionvarainministeriö haluaa nostaa eläkeikää
Lue lisää: Orpo eläkesäästöistä: Tämä keino on poissuljettu
Työeläkemenot olivat viime vuonna lähes 40 miljardia euroa. Muun muassa valtiovarainministeriö (VM) on todennut, ettei eläkkeitä tulisi rajata säästöjen ulkopuolelle.
70 vuoden eläkeikä?
Tänään julkaistussa virkamiespuheenvuorossaan ministeriö ehdottaa, että eläkeikää voitaisiin nostaa kuusi kuukautta ikäluokkaa kohden, kunnes alin vanhuuseläkeikä olisi 70 vuotta. Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä sidottaisiin jälleen elinajanodotteeseen.
Adlercreutzin mukaan RKP ei varsinaisesti ole vielä paneutunut VM:n esitykseen.
– Mielestäni ehkä isossa kuvassa se, että olemme fokusoituneet aika paljon eläkkeisiin, on vähän erikoista. Siinä mielessä, että eläkkeiden vaikutus vaikkapa budjettitalouteen, joka on keskeinen haasteemme, on aika lailla vähäinen.
VM on ehdottanut muun muassa vuoden 2023 menokartoituksessaan, että maksussa olevien työeläkkeiden indeksikorotuksia voitaisiin "tarkastella kriittisesti".
Vuonna 2015 Alexander Stubbin hallitus jarrutti työeläke- ja kansaneläkeindeksien nousua säästötoimena siten, että vuonna 2015 työeläkkeet, kansaneläkkeet ja muut näihin indekseihin sidotut etuudet nousisivat vain 0,4 prosenttia, eivätkä 1,1 prosenttia. Säästöjä syntyi arviolta yhteensä noin 230 miljoonaa euroa valtiolle, kunnille ja yksityisen sektorin eläkemenoihin.
Kokoomuksen keinovalikoimaan ei kuitenkaan kuulu eläkkeiden indeksikorotusten jarruttaminen, vaan miljardisäästöjen saaminen koskematta maksussa oleviin eläkkeisiin, Orpo totesi viime viikolla.
