Ulkomaalaislaki kieltää poliisilta etnisen profiloinnin, mutta käytännössä sitä kuitenkin tapahtuu. Näin todetaan Pysäytetyt-tutkimuksessa, joka on tehty Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.
"Mitä teet täällä?"
- "Eräänä päivänä olin maksamassa ostoksiani supermarketissa, kun vartija tuli kuiskaamaan jotain kassalle ja tuli tekemään minulle tarkastuksen. Järkytyin tapahtuneesta." (Nainen, yli 30, Uganda)
- "Minut on pysäytetty kysyen ”mitä teet täällä?” Sitten aletaan kysyä henkilöllisyystodistusta. Etenkin, jos on ulkona kahdeksan, yhdeksän tai kymmenen aikaan ja seisoskelee jossain." (Nainen, Nigeria/Suomi)
- "Kyllä, satamassa esimerkiksi Ruotsiin tai Viroon mennessä pitää aina ilmoittaa, mistä on tulossa... joutuu satunnaisiin tarkastuksiin. Viranomaiset kutsuvat luokseen ja henkilöllisyystodistus pitää näyttää." (Mies, 33, Itä-Afrikan maa/Suomi)
- "Olin ehkä viidentoista tai neljätoista, kun asuinalueeni lähellä sattui raiskaus. Suuri joukko poliiseja etsi syyllistä, joka vaikutti olevan afrikkalaistaustainen. (...) Pidin outona sitä, että he pysäyttivät joka ikisen metroasemalle tulevan mustan henkilön; joka ikisen, ei vain minua. Jäin jumiin ehkä puoleksitoista tunniksi. (Mies, 23, Somalia/Suomi)
Tutkimuksessa haastatellut kertoivat, että poliisit, vartijat tai kaupan myyjät olivat monesti kiinnittäneet heihin tai heidän tuttaviinsa erityistä huomiota etnisen taustan ja ulkonäön perusteella. Näitä tilanteita – pysäyttämistä, henkilöpapereiden kysymistä, seuraamista – oli koettu muun muassa kaduilla ja puistoissa, rautatie- ja metroasemilla, kauppakeskuksissa ja ravintoloissa.
– Osa haastateltavista kuvasi kokemusten muuttuneen tavanomaisiksi ja tottuneensa ikäviin tapahtumiin, tutkimusraportissa todetaan.
Haastatellut kuvasivat etenkin vartijoiden toimintaa töykeäksi ja epämiellyttäväksi. Poliisin käytöstä luonnehdittiin kohteliaammaksi, mutta pysäyttäminen ja henkilöllisyyspapereiden tarkastus oli usein epämiellyttävä tai nöyryyttävä kokemus.
– Esimerkiksi somalialaistaustaisten vastaajien riski tulla vartijoiden kontrolloimaksi ilman ilmeistä syytä on lähes kymmenkertainen verrattuna valtaväestöön. Havainto ei koske samassa määrin poliisia, kerrotaan raportissa.
Tutkimuksen perusteella poliisi käyttää etnistä profilointia useimmin ulkomaalaisvalvonnassa, järjestyspoliisin tehtävissä, liikennevalvonnassa sekä silloin, kun rikoksesta epäiltyä tuntematonta tekijää etsitään epämääräisten tuntomerkkien perusteella. Poliisin pysäytykset vaikuttavat keskittyvän sellaisiin paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä.
Sekä poliisin käytännöt että poliisikoulutus ovat raportin mukaan muutoksen tarpeessa. Myös yksityisen turvallisuusalan ohjeita tulisi tarkastella.
Raportin mukaan kielteiset kokemukset poliisista vaikuttavat siihen suuntaan, että vähemmistöryhmiin kuuluvat eivät uskalla tai halua kääntyä poliisin puoleen apua tarvitessaan.
Tutkimuksessa haastateltiin 145 sellaista henkilöä, jotka kuuluivat etnisiin tai rodullistettuihin vähemmistöihin. Lisäksi haastateltiin 26 poliisin edustajaa ja 14 muuta asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin pääkaupunkiseudulla ja Turussa vuosina 2016–2017.
Aihepiiri nousi keskusteluun, kun muusikko James Nikander nosti keskusteluun perheenjäseniinsä kohdistuneen ulkomaalaisvalvonnan.
14:36
