Puolella yli 60-vuotiaista suomalaisista on helikobakteeri-infektio – tietämättään, sillä infektio itsessään on useimmiten oireeton. Kaikille tartunnan saaneille kehittyy kuitenkin mahan limakalvon tulehdus, joka lisää pitkällä aikavälillä vatsa- ja pohjukaissuolihaavan sekä mahasyövän riskiä. Bakteerista olisi helppo päästä eroon viikon antibioottikuurilla.
Sata vuotta sitten kutakuinkin jokaisella suomalaisella oli helikobakteeri-infektio. Vielä 50 vuotta takaperinkin sen sai noin 80 prosenttia lapsista. Nykyisistä kolmikymppisistä enää kaksi–kolme prosenttia on tartunnan kantajia.
Tartuntojen määrän merkittävä lasku johtuu yleisen hygieniatason parantumisesta.
– Yhteisiä puurokuppeja tai lusikoita ei enää ole, kotitalouksiin on tullut jääkaapit ja elintarvikkeiden käsittely on muuttunut, professori ja ylilääkäri Martti Färkkilä HUS:n Gastroenterologian klinikalta selittää.
Helikobakteerin ainoa isäntä on ihminen, joten se ei tartu ympäristöstä vaan aina toiselta ihmiseltä.
– Tavallisin tartuntareitti on äidiltä lapselle, toiseksi tavallisin sisarukselta toiselle ja kolmanneksi tavallisin isältä lapselle. Jos esimerkiksi pulautteleva pikkulapsi on saanut äidiltään tartunnan, hän levittää sen pulauttelemalla sisaruksilleen.
– Tartuntoja on kuvattu jonkin verran myös ulostereitin kautta. Käsien peseminen ja ympäristön hygieniasta huolehtiminen ovat siis tärkeitä suojautumiskeinoja.
Ikävää on, että jos helikobakteeri-infektion on kerran saanut – yleensä se tapahtuu viiteen ikävuoteen mennessä – eikä sitä hoideta, niin ihminen kantaa bakteeria periaatteessa koko elämänsä. Helikobakteeri löytyykin edelleen joka toiselta yli 60-vuotiaalta suomalaiselta, sillä suurin osa heistä on saanut tartunnan lapsena.
Ihmisellä itsellään on tartunnasta tuskin mitään aavistusta.
