Punkkien levittämät taudit, borrelioosi ja TBE eli puutiaisaivotulehdus, eroavat selvästi toisistaan. Toista vastaan voi rokottautua ja toista voidaan hoitaa lääkkeillä.
Punkkeja eli puutiaisia on maailmassa satoja eri lajeja. Suomessa lajeja on muutamia. Suomessa ihmiselle tauteja aiheuttavia mikrobeja levittää kaksi punkkilajia, puutiainen eli punkki ja taiga- eli siperianpunkki. Sama punkki voi kantaa sekä borrelia-bakteeria että TBE-virusta, joka aiheuttaa vakavaa puutiaisaivotulehdusta.
Vakavalta puutiaisaivotulehdukselta (TBE) voi suojautua rokottautumalla. Sen hoitoon ei ole olemassa lääkettä.
Vakavalta puutiaisaivotulehdukselta (TBE) voi suojautua rokottautumalla. Sen hoitoon ei ole olemassa lääkettä.
Ahvenanmaalla punkkeja on erityisen paljon
Suomessa TBE-virusta on eniten Ahvenanmaalla. Sitä on myös Turun saaristossa, eräillä alueilla Kaakkois-Suomessa ja länsirannikolla sekä Isosaaressa Helsingin edustalla, Simossa ja Kotkan saaristossa.
Viime vuosina puutiaisaivotulehdukseen on Suomessa sairastunut 40-60 henkilöä vuodessa. Riskialueilla korkeintaan muutama prosentti punkeista on TBE-viruksen kantajia.
Toisin kuin borrelioosi, TBE-virus tarttuu punkista ihmiseen muutamassa minuutissa, kun virusta kantava punkki puree ihmistä. Punkin irrottaminen ei siis välttämättä estä puutiaisaivotulehdustartuntaa.
Noin kolmannekselle TBE-viruksen saaneelle kehittyy 1–2 viikon kuluttua flunssankaltaisia oireita kuten lievää kuumetta sekä pään- ja lihassärkyä. Vaivat kestävät noin viikon, minkä jälkeen useimmat sairastuneet paranevat ja saavat elinikäisen immuniteetin.
Virus voi tunkeutua aivoihin
Noin kolmanneksella ensimmäisen vaiheen oireita saaneista virus tunkeutuu aivoihin ja aivokalvoihin. Heidän yleistilansa heikkenee tai heille kehittyy keskushermosto-oireita kuten korkeaa kuumetta, niskan jäykkyyttä tai huimausta. He tarvitsevat välitöntä hoitoa.
Mitään parantavaa lääkettä puutiaisaivotulehdukseen ei kuitenkaan ole, ja toipilasaika on usein pitkä. Kuolleisuus aivotulehdukseen sairastuneista on pieni, noin 0,5–1 prosenttia, mutta noin kolmannes aivotulehduksen saaneista saa pitkäkestoisia vaurioita kuten muisti- ja tasapainohäiriöitä, päänsärkyä, kuulon heikkenemistä, keskittymisvaikeuksia tai halvauksia.
Borrelioosi puutiaisaivotulehdusta yleisempi
Borrelioosi eli Lymen tauti on huomattavasti yleisempi kuin puutiaisaivotulehdus.
Raportoituja borrelioositapauksia on vuosittain muutamia tuhansia.
Usein kestää useita tunteja, jopa vuorokauden ajan, ennen kuin punkin suolistossa oleva borrelia-bakteeri siirtyy ihmiseen. Mitä varhemmin punkki havaitaan ja poistetaan, sitä pienempi on borrelioosin tartuntariski.
Tavallisin borrelioosi-tartunnan merkki on puremakohtaan ilmaantuva laajeneva punoittava ihottuma, joka laajenee yli viiden sentin alueelle ja joka ilmaantuu 1–4 viikon kuluttua punkinpuremasta. Jos punoitus on halkaisijaltaan yli viisi senttimetriä tai tulee muita oireita punkinpureman jälkeen, on hakeuduttava lääkäriin.
Diagnoosi tehdään taustatietojen ja lääkärintutkimuksen perusteella. Jos lääkäri epäilee, että bakteeri on levinnyt iholta, se voidaan todeta verinäytteestä. Joskus oireina voi olla myös kuumetta, väsymystä tai sairauden tunnetta.
Myös borrelioosi voi aiheuttaa oireita keskushermostossa, nivelissä ja yksittäistapauksissa sydämessä. Hermosto-oireet voivat olla epämääräisiä kuten kipuja, tuntopuutoksia tai halvauksia. Joskus, varsinkin lapsilla, voi ilmetä toispuoleista kasvohalvausta. Jos bakteeri iskee yksittäiseen niveleen, esiintyy toistuvasti kipuja ja turvotusta. Borrelioosi voidaan hoitaa antibiooteilla.