Pellervon taloustutkimus PTT laskee, että Suomen julkiseen talouteen tulisi tehdä vuositasolla neljän miljardin euron sopeutus, jotta rakenteellista alijäämää saataisiin korjattua ja kestävyyttä parannettua.
Menojen kasvu ja tulojen pieneneminen lisäävät valtiontalouden alijäämää vuositasolla noin 4,5 miljardia seuraavan hallituskauden aikana.
Hävittäjähankinnat lisäävät alijäämää vielä 1,5 miljardia vuodessa alkaen vuodesta 2025.
Ilman korjaavia toimia valtiontalouden alijäämä ilman korkomenoja kasvaa julkisen talouden tilinpidossa siis kuudella miljardilla eurolla.
PTT esittää politiikkasuosituksessaan työllisyyden nostamiseen tähtääviä sosiaaliturvan leikkauksia, esimerkiksi ansiosidonnaisten etuuksien heikentämistä, muun muassa porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa työhistorian perusteella.
Suomi on velkaantunut merkittävästi kuluvan hallituskauden aikana, pääosin koronapandemian vuoksi.
Taloutta myös elvytettiin massiivisesti. Kun koronapandemia alkoi hellittää, alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mikä lisäsi maanpuolustuksen, huoltovarmuustoimien sekä pakolaisten vastaanottamisen kustannuksia tänä ja ensi vuonna noin kahdella miljardilla eurolla.
Venäjän sota käy kalliiksi Suomelle
Koronapandemian ensimmäisistä vuosista selvittiin Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvin, ja elvytys oli PTT:n arvion mukaan oikein kohdennettua ja pääosin määrältään oikein mitoitettua.