Psykologi: Huonot polvet? Turha vedota näihin syihin, miksi et liiku!
Lääkkeitä ei ole pakko nauttia, jos löytää liikunnasta ilon.
Julkaistu 29.05.2011 17:00(Päivitetty 07.11.2012 10:34)
Psykologi Aku Kopakkala innostui juoksemisesta vasta aikuisiällä. Nyt hän kokoaa motivoivia vinkkejä jokaiselle, joka toivoo voivansa nauttia juoksemisesta.
Ensimmäinen miettimisen aihe Aku Kopakkalan mukaan on se, että ihmisen keho on rakennettu nimenomaan juoksemiseen.
– Meillähän on erilainen keho kuin ystävillämme apinoilla, jo pystyasentomme on erilainen. Pystymme myös viilentämään kehomme eri tavalla, koska meillä ei ole karvoitusta niin kuin apinoilla, Aku Kopakkala aloittaa.
– Ihminen on ylivertainen juoksija pitkillä matkoilla. Jos emme juokse, kehomme alkaa voida huonosti. Juokseminen on ihmiselle siis luontaisin liikunta.
Nykykulttuuri ei tue liikkumista
Kopakkala harmittelee sitä, että nykykulttuuri aiheuttaa ongelmia liikkumiselle.
– Useat vaivamme tulevat siitä, että nykyelämämme ei tue ajatusta, että ihminen on luotu liikkumaan. Mutta istumatyössä ihmisen kunto menee luonnostaan huonoksi.
– Ensimmäinen asia on siis ymmärtää, että ihmisen keho on ensisijaisesti luotu liikkumaan, ei tietokoneen ääressä istumaan.
Vaikka ikääntyminen vaikuttaakin fyysiseen kuntoon, Kopakkalalta löytyy vasta-argumentti asiaan.
– Kunnon menettäminen ei useinkaan johdu ikävuosien karttumisesta, vaan siitä, että huonon elämäntavan seuraukset kasaantuvat.
Tekosyyt roskiin
Kopakkala painottaa myös tekosyiden lyttäämistä.
– Useilla ihmisillä on olemassa excuse eli tekosyy, jonka mukaan juuri hän ei pysty juoksemaan tai kävelemään reippaasti.
Kopakkalasta on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka usein selitys liikunnan välttämiselle on oma kunto.
– Sanotaan, että minun lonkissani tai polvissani on ongelma, mutta melkein aina ongelmat johtuvat siitä, että ihminen ei ole harrastanut liikuntaa tarpeeksi.
Usein myös lääkärit tukevat kehon säästämistä liikunnan lisäämisen sijaan.
– Usein lääkärillä käynti tukee tätä käsitystä, kun lääkäri sanoo, että kannattaa olla varovainen. Tätä tapahtuu usein, ellei lääkäri sitten ole itse aktiivinen liikunnanharrastaja.
Mutkat suoriksi
Kopakkala kehottaa heittämään kaikki mutkalliset asenteet pois.
– Ei kannata pitää yllä mutkallisia asenteita, että pitäisikö minun mennä askeltestaukseen, tai että kun jalka oli joskus kipeä, niin tuleeko se kipeäksi. Juokseminen on hyvin luonnollista, sitä ei pitäisi mutkistaa.
Yksi hyvä keino innostua liikunnasta, on harrastaa sitä kaverin kanssa.
– Liikuntaan tulisi olla jokin tavoite, johon sitoudut. Kaverin kanssa voi esimerkiksi suunnitella, että mennään Naisten kympille. Tavoite on iso, kun siihen osallistuu ja sitoutuu kaveriporukalla. Liikuntahan on hyvin palkitsevaa, fyysisesti ja psyykkisesti.
Eroon masennuksesta
Liikunnan harrastamisesta tulee helposti palkitseva osa elämää, ja kivutkin katoavat. Myös mielenterveyteen Kopakkala lupaa lääkettä.
– Juoksemisellahan on depressiohoidossa isompi teho, kuin depressiolääkkeillä.
Juoksuterapiaa käytetään masennuksen parantamiseen vielä erittäin vähän. Kopakkalan mukaan juoksuterapialla on tutkitusti paremmat vaikutukset, kuin lääkkeillä.
– Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat huonot, ja se onkin järkyttävää että 400 000 ihmistä syö lääkkeitä. Juoksemisessa näitä sivuvaikutuksia ei ole. Mutta jos taas ei harrasta liikuntaa, se vaikuttaa negatiivisesti mieleen.
