Viime aikoina Internetissä on ollut paljon pörinää uudesta, gluteenittomasta trendidieetistä. Gluteenittoman ruokavalion on arveltu jopa syrjäyttävän karppauksen puhutuimman ruokavalion ykkössijalta. Täysjyväviljan vähentäminen on kuitenkin aina terveysriski, joten ilman lääketieteellistä tarvetta gluteenitonta dieettiä ei kannata käyttää pitkiä aikoja.
Useat Hollywood-tähdet ovat julkisesti vannoneet gluteenittoman ruokavalion nimeen. Heidän mukaansa se pitää hoikkana, parantaa oloa ja estää tulehduksia.
Suomessa gluteenittomalle dieetille on otollinen maaperä, myöntää ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
− Kaikkihan tänne Amerikasta tulee ja tässä vähähiilihydraattisessa ilmapiirissä sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä.
Gluteeniyliherkkyys uusi kansantauti?
Samaan aikaan gluteenittoman ruokavalion kanssa on alettu myös puhua gluteenisensitiivisyydestä tai -yliherkkyydestä, joka ei ole keliakiaa, mutta aiheuttaa samantapaisia oireita. On arveltu, että jopa 10−15 prosenttia ihmisistä voisi olla gluteeniyliherkkiä, mutta tämä arvio on todennäköisesti liioiteltu. Yliherkkyys aiheuttaa epämääräisiä oireita ihottumasta päänsärkyyn.
− Tutkimustulokset yliherkkyyden kohdalla ovat sellaiset, että asiasta ollaan tietoisia, ja nyt mietitään onko mahdollista kehittää testejä, joilla yliherkät ihmiset löydettäisiin helposti ja tarkasti. Gluteeniyliherkkyys on vielä epämääräinen ja orastavassa vaiheessa oleva asia.
− Oleellista tässä on, että jos ihminen havaitsee epämääräisiä oireita syömisen jälkeen, se ei vielä tarkoita, että olisi gluteenille yliherkkä tai että yliherkkyys olisi valtavan yleistä. Ennen kuin tästä voi sanoa juuri mitään, täytyy kehittää testi, jolla se voidaan erottaa erityisesti vilja-allergiasta, joka on kokonaan eri asia. Vilja-allergia on aikuisella harvinainen.