Viime aikoina Internetissä on ollut paljon pörinää uudesta, gluteenittomasta trendidieetistä. Gluteenittoman ruokavalion on arveltu jopa syrjäyttävän karppauksen puhutuimman ruokavalion ykkössijalta. Täysjyväviljan vähentäminen on kuitenkin aina terveysriski, joten ilman lääketieteellistä tarvetta gluteenitonta dieettiä ei kannata käyttää pitkiä aikoja.
Useat Hollywood-tähdet ovat julkisesti vannoneet gluteenittoman ruokavalion nimeen. Heidän mukaansa se pitää hoikkana, parantaa oloa ja estää tulehduksia.
Suomessa gluteenittomalle dieetille on otollinen maaperä, myöntää ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
− Kaikkihan tänne Amerikasta tulee ja tässä vähähiilihydraattisessa ilmapiirissä sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä.
Gluteeniyliherkkyys uusi kansantauti?
Samaan aikaan gluteenittoman ruokavalion kanssa on alettu myös puhua gluteenisensitiivisyydestä tai -yliherkkyydestä, joka ei ole keliakiaa, mutta aiheuttaa samantapaisia oireita. On arveltu, että jopa 10−15 prosenttia ihmisistä voisi olla gluteeniyliherkkiä, mutta tämä arvio on todennäköisesti liioiteltu. Yliherkkyys aiheuttaa epämääräisiä oireita ihottumasta päänsärkyyn.
− Tutkimustulokset yliherkkyyden kohdalla ovat sellaiset, että asiasta ollaan tietoisia, ja nyt mietitään onko mahdollista kehittää testejä, joilla yliherkät ihmiset löydettäisiin helposti ja tarkasti. Gluteeniyliherkkyys on vielä epämääräinen ja orastavassa vaiheessa oleva asia.
− Oleellista tässä on, että jos ihminen havaitsee epämääräisiä oireita syömisen jälkeen, se ei vielä tarkoita, että olisi gluteenille yliherkkä tai että yliherkkyys olisi valtavan yleistä. Ennen kuin tästä voi sanoa juuri mitään, täytyy kehittää testi, jolla se voidaan erottaa erityisesti vilja-allergiasta, joka on kokonaan eri asia. Vilja-allergia on aikuisella harvinainen.
Fogelholmia huolestuttaa nykykeskustelussa se, että gluteenittoman ruokavalion erinomaisuutta hehkutetaan turuilla ja toreilla ennen kuin asiasta on olemassa kunnollista tietoa.
Gluteenittomuus eri asia kuin vähähiilihydraattisuus
Gluteeniton ruokavalio on eri asia kuin hiilihydraatiton ruokavalio. Gluteenittomassa ruokavaliossa suositellaan syömään mm. tattaria, riisiä ja kauraa.
Kaikissa keliakiahoidoissa suositellaan pyrkimään mahdollisimman lähelle normaalia ruokavaliota. Yliherkkien kohdalla tilanne on sama: gluteeniton dieetti ei tarkoita kaikista viljoista luopumista.
− Miksi viljaa? Suoliston toiminnan kannalta vilja, jossa on gluteenia ja kuitua, on hyväksi. Suoliston bakteerikanta tarvitsee niitä. Bakteerikanta muuttuu kovasti jos viljat jätetään pois. Täysjyväviljan terveellisyys kytkeytyy mm. tähän – ja moneen muuhun asiaan.
Karppauksella ja gluteenittomuudella saa laihduttaa
Fogelholm myöntää, että karppaus ja gluteeniton ruokavalio voivat olla hyviä laihdutuskeinoja.
− Laihduttamisessa auttaa aina, jos ruokavaliota rajoitetaan kovasti. Tämä ei kuitenkaan johdu gluteenin poisjättämisestä sinänsä, vaan siitä, että suuri määrä raaka-aineita ja elintarvikkeita kielletään eikä niiden tilalle oteta yhtä paljon korvaavaa ruokaa.
− Ei ole myöskään seikkaperäisesti osoitettu, että keliaakikot olisivat muita laihempia. Jos ihminen ei tiedä sairastavansa keliakiaa, hänellä on todennäköisesti usein ripulia. Se pitää laihana. Kun diagnoosi sitten saadaan ja vaihdetaan gluteenittomaan ruokavalioon, paino saattaa hyvinkin nousta.
− Jos ihminen haluaa laihduttaa ja kokeilla vähähiilihydraattista tai gluteenitonta ruokavaliota, niin se on ihan ok esimerkiksi puolen vuoden ajan. Siitä ei ole haittaa ja se on todennäköisesti ihan tehokas tapa laihduttaa.
Viljat terveellisiä pitkällä aikavälillä
Laihdutusdieetistä ei kannata tehdä pysyvää ruokavaliota, sanoo Fogelholm.
− Ruokavalio, jossa on täysjyväviljaa eli kuitupitoista viljaa, suojaa painon nousulta pidemmällä aikavälillä. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että poisjättö voi myös laihduttaa, sillä silloin puhutaan muutamasta kuukaudesta.
− Lihomisessa on kyse pitkästä prosessista, joka tapahtuu hitaasti vuosien aikana. Tänä aikana vilja pikemminkin suojaa painon nousulta ja edistää terveyttä. Asiasta on lukuisia tieteellisiä tutkimuksia.
− Kun laihtumistavoite on saavutettu, mielestäni ei kannata jatkaa sellaisella ruokavaliolla, jossa ei ole viljaa lainkaan. Se lisää niin paljon todennäköisyyttä elämän terveyteen. Myöskään gluteenittoman ruokavalion jatkamista ilman pitävää diagnoosia jonkinlaisesta yliherkkyydestä en voi suositella.
Tupakoimallakin voi elää satavuotiaaksi
Tutkimuksissa puhutaan usein todennäköisyyksistä. Ne voivat olla välillä vaikeita käsittää. Fogelholm antaa esimerkin tupakoinnista.
− Tupakoimalla voi aivan hyvin elää satavuotiaaksi ja kuolla lopulta johonkin muuhun kuin keuhkosyöpään. Kuitenkin todennäköisyys saada keuhkosyöpä tupakoimalla on monikymmenkertainen verrattuna siihen, että ei tupakoi.
Todennäköisyydet pätevät väestötasolla. Niistä ei voi päätellä miten yksi ihminen elämästään selviää.
− Pitkällä aikavälillä täysjyväviljan poisjättäminen on suurella todennäköisyydellä terveydelle haitallista. Voi olla, että joillekin siitä ei aiheudu ongelmia, mutta todennäköisempää on, että ongelmia tulee.
Pekka Torvinen/MTV3