Etusivu

Professori: Näin kuluttajaa johdetaan harhaan terveystuotteissa

Pelkkä kuitu ei tee epäterveellisestä leivonnaisesta terveellistä

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Tufts-yliopiston ravitsemustieteen professori Alice Lichtensteinin mukaan monille epäterveellisille viljatuotteille luodaan nykyään harhaanjohtavasti terveellisyyden sädekehää. Asiasta kertoo Ruokatieto.fi.

    Ruisseminaarissa viime torstaina puhunut yhdysvaltalainen Lichtenstein kutsuu ilmiötä "health haloksi". Professorin mukaan terveellisyyden sädekehällä parannetaan epäterveellisten tuotteiden terveysmielikuvaa. Ruokatieto.fi:n mukaan myös Suomeen on rantautunut ilmiö, jossa esimerkiksi runsaskuituisuutta käytetään mainoslauseena muka terveellisten tuotteiden markkinoinnissa. Kuitupitoisuudella markkinoidaan muun muassa kokojyvästä leivottuja leivonnaisia, perunalastujen kaltaisia naposteltavia sekä puhdistetulla kuidulla täydennettyjä jogurtteja.

    Suomen Akatemian professori Kaisa Poutasen mukaan uudet kuitupitoiset tuotteet saattavat toki olla terveellisempi ja parempi valinta, mutta niistä ei ole varsinaista hyötyä ruokavalion lisänä.

    – Täytyy miettiä, mitä näillä uusilla elintarvikkeilla pyritään korvaamaan, On mahdollista, että ruokiin lisätyllä puhdistetulla kuidulla ei ole samankaltaista terveysvaikutusta kuin luonnollisesti runsaasti kuitua sisältävillä tuotteilla. Kuluttajalle tulisi saada terveellisestä raaka-aineesta sen koko ravitsemuspaketti, ei vain yhtä terveyshyötyä, Poutanen totesi ruisseminaarissa.

    Pelkkä kuitu ei siis tee epäterveellisestä tuotteesta terveellistä, vaikka tuote itsessään voikin olla parempi valinta kuin vastaavanlaiset kuiduttomat tuotteet.

    Runsaskuituinen sokeripommi?

    Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan ravitsemusväitettä "kuidun lähde" saa käyttää, jos lopullinen tuote sisältää kuitua vähintään 3 g/100g tai 1,5 g/100 kcal.

    Ravitsemusväitettä ”runsaskuituinen” saa puolestaan käyttää, jos tuote sisältää kuitua vähintään 6 g/100 g tai 3 g/100 kcal.

    Eviran mukaan ravitsemuskasvatuksen viesti ei kuitenkaan saa johtaa kuluttajaa harhaan eikä antaa väärää kuvaa elintarvikkeen ravintoarvosta tai muusta laadusta.

    Kuitenkin esimerkiksi sokeripitoisia välipalakeksejä sekä rasvaisia leivonnaisia voidaan helposti markkinoida kuitupitoisina ja luoda niille terveellinen mielikuva, jos tuotteissa on luonnollisesti kuitua esimerkiksi täysjyvän ansiosta.

    (MTV3)

     

    Lue myös:
      Lifestyle

      Uusimmat

      •  

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja