Iranin talous- ja ulkopolitiikka on epäonnistunut, eikä kansa enää usko ratkaisun löytyvän nykyhallinnon sisältä.
Jos Iranin turvallisuuskoneiston uskollisuus rakoilee, on se "lopun alkua" maan johtajalle ajatollah Ali Khameneille.
Näin arvioi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, jonka mukaan toinen vaihtoehto vallan vaihtumiselle on, että joku tai jotkut nykyisen hallinnon sisältä kaappaavat vallan.
Mitenkään varmaa vallan vaihtuminen ei ole. Iranin nykyhallinto on kestänyt useita suurmielenosoituksia.
Tilaisuus on kuitenkin poikkeuksellinen otollinen. Iranin kaksiviikkoiset mielenosoitukset ovat kasvaneet kansannousuksi.
– Ja Iranin johto on varmasti heikoimmillaan kuin koskaan. Sen mahdollisuudet rauhoittaa tilannetta ovat huonot, Juusola sanoo puhelimitse MTV Uutisille.
Mielenosoitusten alkuvaiheessa Iranin hallinto teki myönnytyksiä. Rahaa luvattiin ja ymmärrystä löytyi.
Teheranin sävy muuttui, kun kansa pysyi kaduilla. Talousongelmista inspiraationsa ammentaneet mielenosoitukset ovat sittemmin kasvaneet vaatimukseksi vaihtaa valtionjohto.
Iranin talousongelmien vyyhti on monen asian summa.
Maa on ollut pitkään Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin talouspakotteiden kohde.
Yhdysvaltojen pakotteet koventuivat entisestään presidentti Donald Trumpin ensimmäisellä vaalikaudella.
Trump on sanonut Iranin haluavan neuvotella Yhdysvaltojen kanssa, joka on uhannut iskeä Iraniin. Teheran on sanonut olevansa valmis molempia osapuolia kunnioittaviin keskusteluihin.
Iranin tilannetta vaikeuttaa, että koko järjestelmä on "läpeensä korruptoitunut", Juusola sanoo. Vallankumouskaartilla on taloudessakin merkittävä rooli, eikä se ole Juusolan mukaan terve merkki.
Iranilla on mittavat öljyvarat, mutta rahaa on usein käytetty projekteihin, jotka eivät ole ruokkineet talouden kehitystä.
Iran on esimerkiksi vuosikymmeniä perustanut ja rahoittanut erilaisia rahaa imeviä terroristiryhmiä, joista Gazan kaistalla toimiva Hamas, Libanonin Hizbollah ja Jemenin huthit ovat tunnetuimmat.
– Tällainen ulkopolitiikka ei ole Iranin talouden puitteissa mahdollista, Juusola sanoo.
– Tässä on samoja piirteitä kuin Irania vuoteen 1979 asti hallinneen shaahin aikana, jolloin rahaa tuli paljon, mutta sitä käytettiin huonosti, hän jatkaa.
10:56Etupiiri: Iran haluaa neuvotella – Yhdysvallat saattaa silti ryhtyä toimiin.
Iranin ulkopolitiikan ongelmat kärjistyivät lokakuussa 2023, jolloin Hamas teki yllätyshyökkäyksen Israeliin.
Seuraukset ovat olleet paitsi Hamasille ja Gazan siviiliväestölle, niin myös Iranin johdolle katastrofaaliset.
Israel on pitänyt Iranin ilmapuolustusta pilkkanaan, eikä Iran ole pystynyt suojelemaan sen enempää Hamasin kuin Hizbollahinkaan taistelijoita.
– Iranin hallinnolle tämä on ollut sekä taloudellisesti että legimiteetin kannalta kallista, koska he ovat osoittautuneet heikoiksi, Juusola katsoo.
– Iranin johdolla ei ole uskottavuutta kansalaisten silmissä. Iranin johdon kannalta on huono yhtälö, että laitetaan valtavasti rahaa ulkopoliittisiin projekteihin, jotka menevät täysin pieleen ja samalla iranilaisten elintaso laskee, hän jatkaa.
Elintaso romahti
Nykyisten mielenilmausten vahvuus on niiden laveassa kannatuspohjassa. Toisin kuin 2022, nyt ei ole kyse vain naisten oikeuksista.
– Iranilaisten elintason romahtaminen koskettaa kaikkia iranilaisia, Juusola sanoo.
Juusola vertaa tilannetta vuoteen 2009, jolloin myös oli laajoja mielenosoituksia presidentinvaalien myötä. Tuolloin iranilaiset vielä hakivat ratkaisuja ongelmiin hallinnon sisältä. Nyt se tie näyttää loppuun kuljetulta.
– Vuoden 2009 mielenosoituksia johtivat hallinnon sisäpiiriläiset, eikä silloin vaadittu koko järjestelmän kaatamista. Nyt usko sisäiseen kehitykseen on loppunut kokonaan, Juusola arvioi.
– Laajemmassa kuvassa tässä näkyy koko Lähi-idässä oleva valtava tyytymättömyys, josta arabikevät oli näyttävä esimerkki, hän jatkaa.
Iranissa on ollut torstai-illasta lähtien netti- ja puhelinyhteydet poikki. Se vaikeuttaa mielenosoitusten koordinointia, mutta myös tiedonvälitystä ulkomaille.
Koska luotettavaa tietoa Iranista on vaikea saada, on myös mielenosoituksien seurauksia haastavaa arvioida.
Yksi avoin kysymys on, että jos ajatollah Ali Khamenei syöstäisiin vallasta, kuka hänen tilalleen tulisi? Selkeää ehdokasta ei ole, Juusola toteaa.
Yksi julkisuudessa esillä ollut nimi on vuonna 1979 vallasta syöstyn johtajan vanhin poika, 65-vuotias Reza Pahlavi, joka on pitkään kritisoinut Iranin nykyhallintoa.
Pahlavi elää kuitenkin maanpaossa, eikä ole tiedossa, kuinka paljon hänellä lopulta on kannatusta Iranin sisällä.
Siinä, ettei Iranin kansannousulla ole selvää johtohahmoa, on etunsakin.
– Tukahduttaminen on vaikeampaa kun turvallisuuskoneistolla ei ole yhtä kohdetta. Prosessin etenemisen kannalta selvän johdon puuttuminen on kuitenkin heikkous, Juusola sanoo.
Kun Iranissa viimeksi tapahtui vallankumous, oli tilanne toinen.
Iranin ylimmäksi johtajaksi vuonna 1979 noussut Ruhollah Khomeini tunnetaan parhaiten, mutta vallankumousliikkeellä oli Juusolan mukaan "selviä johtajia, jotka veivät asioita eteenpäin ja antoivat niille suuntaa".
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
