Ulvilan murhajutun poliisitutkinnan suunta muuttui vuonna 2009, kun vuonna 2006 murhatun Jukka Lahden leskeä Anneli Aueria alettiin epäillä miehensä murhasta. Auerin perheeseen kohdistettiin peitetoimintaa, ja myös perheen kotia kuunneltiin.
Perhe oli asettunut asumaan Turun seudulle Ulvilan tapahtumien jälkeen.
– Se tuntui todella inhottavalta, kun selvisi, että kaikki tää meidän elämä, mikä ei millään tavalla kuulu poliiseille, että sitä on salakuunneltu, Auer kertoo MTV3 Uutisen erikoishaastattelussa.
Oikeudessa kävi ilmi, että tieto kodin kuuntelusta järkytti erityisesti perheen vanhinta tytärtä.
Syyttäjä esittää korkeimmalle oikeudelle (KKO) uutena valituslupaperusteena uutta tilakuuntelulla saatua keskustelua. Siinä Auer keskustelee vanhimman tyttärensä kanssa. Nauhalla Auer sanoo vanhimmalle tyttärelleen, että "poliisit eivät tiedät sitä mitä me tiedetään".
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää kodin kuuntelua ongelmallisena lasten kannalta. Lapsilla on lähisukulaisina kieltäytymisoikeus eli heidän ei tarvitse antaa mitään lausumaa asiassa.
– On olemassa se riski, että lasten kuuntelusta saadaan tutkintaan vihjeitä tai sellaisia seikkoja, jotka viittaavat äidin syyllisyyteen ja juuri siinä on ongelma. On riski, että kieltäytymisoikeutta tosiasiassa pystytään kiertämään kuuntelulla, Tolvanen sanoo.
Auerin perheen elämään soluttautunut Seppo Mäkelä oli tiiviisti mukana Auerin perheen elämässä useiden kuukausien ajan vuonna 2009.Tolvasen mukaan peitetoiminnan kohdistamisessa lapsiin on otettu suuria riskejä.
