Professori: 80 000 kotona asuvaa vanhusta vaarassa menettää toimintakykynsä poikkeusolojen vuoksi: "Sairaudet pahenevat liikkumattomuuden seurauksena"

2:25

Ikäihmisten kotihoidon sekä hoivakotipalvelujen tarve kasvaa korona-kriisin myötä, arvioivat asiantuntijat. Professori Taina Rantasen mukaan merkittävien palvelujen ulkopuolella on noin 80 000 kotona asuvaa haurasta vanhusta, joiden riski toimintakyvyn heikkenemiseen on nyt koholla.

Tällöin ainakin osa alkaa tarvita tukea päivittäiseen elämäänsä ja osan ei enää kuuluisi olla kotona, vaan jo valmiiksi täysissä hoivakodeissa.

– Tarve siihen lisääntyy, mutta lisääntyykö toteuma – siitä en ole ihan varma. Tällä hetkellähän esimerkiksi jonot näihin hoivapaikkoihin ovat pitkät, sanoo gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta.

Vapaaehtoiset toimittavat vanhuksille ruoka-apua Helsingissä. Katso video!

2:10

Kotona yhä enemmän ihmisiä, joiden oikea paikka ei enää olisi kotona

Suomen kodeissa on nyt kasvussa sellaisten ihmisten määrä, joiden oikea paikka ei enää olisi kotona. Kasvaako näiden ihmisten määrä entisestään?

– Aivan varmasti kasvaa. Koska nämä hauraat ihmisten toimintakyvyn heikkeneminen todennäköisesti nopeutuu eikä ole näköpiirissä, että siihen palvelutarpeen lisääntymiseen pystyttäisiin kunnolla vastaamaan, Rantanen arvioi.  

– Ihan varmasti ihmisten pärjääminen ei tästä parane. Ja näyttää myös siltä, että ihmisten muut sairaudet, perussairaudet, tulevat huonommin hoidettua. Ennen kaikkea sen takia, että ihmiset eivät uskalla lähteä lääkärille tai kontrollikäynneille. Paljon tukea tarvitsevia ihmisiä on tämän koronan jälkeen enemmän kuin ennen, gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta arvioi.

– Kotihoito voi olla myös sellaista, että ihminen saa hoitoa sairautensa hoitoon. Siihenkin liittyvät tarpeet lisääntyvät, kun sairaudet pahenevat liikkumattomuuden seurauksena, Rantanen arvioi. 

Jylhä huomauttaa, että jo ennen kriisiä tilanne oli huolestuttava.

– Jo ennen tätä korona-kriisiä, koton asui paljon ihmisiä, jotka eivät minkään järkevän harkinnan mukaan tulisi asua kotona. Jos nyt tilanteita, että pitäisi päästä hoivakotiin, niin eihän siellä ole yhtään enempää paikkoja kuin ennenkään. Lisäksi uusien asukkaiden pitäisi voida olla pari viikkoa eristyksissä hoivakodissa, jotteivat he tapaisi muita ihmisiä. Siinäkin on isoja ongelmia. 

"Joidenkin ongelmat jäävät ehkä jopa liian pitkään havaitsematta"

Professori ottaa arkisen esimerkin – ruokaostokset.

– Palvelubussireissu on ollut merkittävä tapahtuma. Ja kaupassa pitää kävellä, että saa ostoksensa. Tällainen saattaa olla sellainen menetys ihmisille, että se käynnistää toiminakyvyn heikentymisen nopeutumisen. 

– Kaikkein eniten olen huolissani niistä ihmisistä, jotka ovat palvelujen ulkopuolella. Ne ihmiset, jotka ovat palvelujen piirissä, heillä on ammatillinen kontakti ihmiseen, jotka kantavat huolta heidän pärjäämisestään. Mutta entä ne ihmiset, jotka eivät ole vielä minkäänlaisen kevyen kotihoidon piirissä. Epäilen, että heidän joukossaan on ihmisiä, joiden ongelmat jäävät ehkä jopa liian pitkään havaitsematta.

"Kumpi on suurempi riski vanhoille ihmisille – tämä virus vai tämä eristys?"

Eristämisen haitat kasvavat, mitä enemmän aikaa kuluu. Alan tutkijoiden huulilla on nyt tämä kysymys: 

– Kumpi on suurempi riski vanhoille ihmisille – tämä virus vai tämä eristys? pohtii gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta.

– Tässä täytyy punnita näitä kahta asiaa: taudin riskiä ja eristyksissä olemisen riskiä. Ja tätä asiaa ei voi ratkaista taudin riskin suuremmalla pelkäämisellä kovin montaa kuukautta, Jylhä arvioi. 

Jylhän mukaan nykyisiä ikäihmisten karanteeniolosuhteita ei voi jatkaa pitkään. 

– Nyt puhutaan siitä, että ikäihmisten tulisi olla eristyksissä vuoden loppuun saakka. En usko, että se voisi olla mahdollista näillä nykyisillä säännöillä. Kyllä siinä täytyy jonkinlaisia helpotuksia saada aikaan, koska nämä ihmiset ovat ihmisiä. Ihminen tarvitsee jonkinlaisen sosiaalista vuorovaikutusta eikä likimainkaan kaikki 80-vuotiaat käytä digitaalisia välineitä.

– Ainakin iäkkäille ihmisille pitää kertoa, että tottakai he voivat mennä ulos kävelemään ja minkälaisin ohjeistuksin he voisivat tavata edes muutamaa ihmistä.  

Hoivakotiepidemiat eivät vielä ole ohi

Kaikkia koronaan liittyviä hoivakotikuolemia ei ole vielä valitettavasti nähty, arvioi asiantuntija. 

– Vaikka kuinka noudatetaan ohjeita, me tulemme näkemään vielä siihen liittyviä tartuntoja, sairauksia ja sitä kautta kuolemia lisää, Rantanen kommentoi.

– Muistisairas ei välttämättä osaa aivastella hihaan tai nenäliinaan eikä hän välttämättä tiedä, mihin huoneeseen hän menee – hän saattaa eksyä muidenkin huoneisiin. 

Kotihoidossa riskinsä

Jylhä nostaa esiin piilevät riskit kotihoidon saralla.

– Suojauksen mahdollisuus kotihoidossa vaihtelee kovasti kunnasta toiseen. Ongelma kotihoidossa on se, että jokainen kotihoidon työntekijä käy monen vanhan ihmisen luona ja jokaisen vanhan ihmisen luona käy monta työntekijää. Jos siellä rupeaa tartunta leviää, niin se leviää kyllä nopeasti. Toistaiseksi tällaisesta ei ole tietoa. 

Muu kuolleisuus kasvussa

Rantanen huomauttaa, että maailmalla on jo nähtävissä koronaan liittymättömän kuolleisuuden kasvu. Tämä johtuu siitä, että joko kaikkia covid-19-kuolemia ei ole rekisteröity tai muihin syihin liittyvä kuolleisuus on lisääntynyt. 

– Ainakin englantilaisissa tutkimuksissa näkyy sellainen, että syöpien diagnosointi viivästyy, kun ihmiset eivät hakeudu niin helposti vastaanotoille ja tämä varmasti koskee muitakin sairauksia, professori Rantanen toteaa. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja