Uransa F1-sarjan kovimpiin kuuluneissa talleissa aloittanut Heikki Kovalainen kokee joutuneensa kahteen kertaa liian kovan paikan eteen kokemattoman kuljettajana. Suomussalmelaisen mielessä päällimmäisenä tunteena vuosista Renault’lla ja McLarenilla on pettymys.
Ikäluokkansa parhaisiin kuljettajiin lukeutunut Kovalainen kävi kaudella 2005 hurjan taistelun GP2-luokan mestaruudesta Nico Rosbergia vastaan jääden loppurutistuksessa toiseksi.
Seuraavina vuosina manageri Flavio Briatore suunnitteli Kovalaisen viemistä Minardille, mutta F1-debyytti tapahtui lopulta testikuskin tehtävien jälkeen Renault’n tehdastallissa vuonna 2007. Maailmanmestari Fernando Alonso oli juuri siirtynyt McLarenille, mutta kyseessä oli silti hallitseva valmistajienkin mestaritiimi.
Kovalainen kertoo C Moren haastattelussa, ettei paikka huipputiimissä ollut paras mahdollinen tapa aloittaa F1-uraa.
– En ehkä siinä kohtaa aivan tajunnut, kuinka isot saappaat ne olivat otettavaksi, ja olin ehkä karvan verran liian rookie siihen työpaikkaan. Siinä meni puoli vuotta harjoitellessa, mitä ei tuolla tasolla saisi mennä, Kovalainen pohtii Historian takasiivellä -sarjaa varten tehdyssä haastattelussa.
Potkut lähellä ennen Kanadan GP:tä
Oman vaikeutensa toi vuoden 2007 auto, joka oli edellisen vuoden mestariautoon verrattuna huomattavasti vaikeampi ajaa. Kisakuskina Kovalainen ei saanut muutamassa kisassa juonen päästä kiinni, mikä alkoi heti näkyä ratin puristamisena.
– Ehkä se oli liian raju landing (alku) minulle. Se otti aika kauan, ja siinä meinasi Flaviolla loppua kärsivällisyys.
– Oli varmaan aika lähellä ennen Kanadan GP:tä 2007, että tulee potkut. Nelson Piquet junior oli jo kolkuttelemassa sinne. Siinä oli katko ekaa kertaa varmaan aika lähellä, Kovalainen paljastaa.



