Helsinkiläinen nainen hakeutui lääkäriin ulosteen mukana tulleen veren vuoksi. Käynnin jälkeen nainen sai kirjeen, jossa kerrotaan, että hän saa käydä tähystyksessä julkisessa terveydenhuollossa – puolen vuoden päästä. Hän voi valita myöskin yksityisen ja maksaa enemmän.
Kyseessä on 390 euron arvoinen palveluseteli, joka oikeuttaa toimeenpiteeseen Mehiläisessä, Aavassa tai Terveystalossa. Valitessaan yrityksen omavastuuosuus nousee yli sataan euroon.
Julkisessa terveydenhuollossa toimenpiteen omavastuu on reilut 30 euroa. Nainen kokee, että vastuu on siirretty liiaksi potilaalle.
– Ei voi oikein itse arvioida ilman lääketieteellistä koulutusta, että kuinka vakava tämä tilani on, nainen pohtii.
Helsingin kaupungin päästä huomautetaan, että vastuu kiireellisyyden arvioinnista ei jää potilaalle.
– Kyllä se kiireellisyys arvioidaan silloin, kun lähetettä tutkimukseen tehdään, kertoo virastopäällikkö Juha Jolkkonen.
Eli jos kotiin saa kirjeen, joka kertoo mahdollisuudesta käyttää palveluseteliä, lääkäri on arvioinut, että asia ei ole kiireellinen.
– Jos hänellä on huoli on siitä, että tutkimus pitäisi tehdä kiireellisemmin, niin aina kannattaa olla yhteydessä sinne yksikköön, jossa kiireellisyys on arvioitu, jotta se kiireellisyys voidaan arvioida uudelleen tarvittaessa, Jolkkonen kehottaa.
Päällikkö: Jono ei saisi olla yli kahta kuukautta
Jolkkonen myöntää, että puolen vuoden jono on liian pitkä.
– Puolen vuoden jonotusaika ei ole tarkoituksenmukainen. Jos arvioidaan, että tutkimus on tarpeellinen, niin tietenkin siihen pitäisi päästä nopeammin.
Mikä on kohtuullinen odotusaika?
– Jos on täysin kiireetön tilanne eli tarkistusluontoinen tähystys, niin silloin varmasti kuukauden tai kahden sisällä riittää, mutta jos on kiireellinen tarve, niin silloin pitää tietysti päästä nopeasti eli lähipäivinä tai viikon kahden kuluessa, Jolkkonen arvioi.
Verotus mietityttää
Palvelusetelin saanut nainen ei haluaisi käyttää tarjottuja yrityksiä, koska hänen mukaansa ne harjoittavat arveluttavaa verosuunnittelua.
– Tuntuu aika kummalliselta, että julkiselta puolelta ohjataan varoja tälläiseen toimintaan, nainen sanoo.
Terveystalossa, joka on Suomen suurin terveydenhuoltoalan yritys, kritiikkiä ei ymmärretä.
– Jokainen potilas valitsee tietenkin omalta osaltaan sopivimman ja parhaimman palvelutuottajan ja monilla ihmisillä on erilaisia kriteerejä. Kuitenkin Terveystalo maksaa veronsa Suomeen ja sinänsä en ymmärrä potilaan kritiikkiä siitä, että se olisi se valinnan peruste, kommentoi Terveystalon liiketoimintajohtaja Laura Räty.
– Me hyväksymme kaikki palvelusetelituottajat. Tuottajien pitää ilmoittautua ja täyttää tietyt kriteerit ja sen jälkeen me hyväksymme heidät. Kriteereihin kuuluu myös se, että täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteet. Jos näin on, silloin meidän täytyy hyväksyä emmekä voi olla hyväksymättä palveluntuottajia, selventää Jolkkonen.
"Jonot muodostuneet oleelliseksi osaksi järjestelmää"
Räty huomauttaa, että jonoista on tullut osa suomalaista järjestelmää.
– Kyllä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallit ovat hyvin lääkäri- ja toimenpidekeskeisiä. Jonot ovat muodostuneet hyvin oleelliseksi osaksi järjestelmää, Räty sanoo.
Räty viittaa Ruotsin esimerkkiin.
– Kun Ruotsissa palvelut tulivat valinnanvapauden piiriin, jonot myöskin katosivat näiltä alueilta. Uskoisin, että meillä Suomessakin on mahdollisuus vaikuttaa tähän jonokeskeisyyteen niin, että kansalaiset saisivat palvelua oikea-aikaisesti ja nopeasti.
Setelin käyttö vähäistä
Terveystalossa palveluseteli on vain marginaalinen osa liiketoimintaa. Helsingin kaupunki ylipäätänsä käyttää palveluseteliä yhä varsin vähän.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa sisätautien poliklinikalla on käytössä sekä mahalaukun tähystyksen että paksusuolen tähystyksen palvelusetelit.
Vuonna 2016 näitä palveluseteleitä käytettiin yhteensä 828, mikä on noin 8 prosenttia tutkimusten kokonaismäärästä.
– Palveluseteliä käytti noin joka toinen niistä, joille sitä yhtenä vaihtoehtona ehdotettiin, kertoo Jolkkonen.
2:12
Käyttäjät pääosin tyytyväisiä
Sisätautien poliklinikalla lähetteitä käsittelevä lääkäri määrittää lähetetietojen perusteella, onko potilas soveltuva palvelusetelin käyttöön. Mikäli potilas tarvitsee lääketieteellisesti arvioituna kiireellisiä tutkimuksia, palveluseteliä ei tarjota.
– Sitä ei myöskään tarjota monisairaille tai muuten sellaisille, jotka tarvitsevat muitakin tutkimuksia sisätautien poliklinikalla, koska hoidon ei haluta pirstoutuvan. Iäkkäiden potilaiden valmistautuminen tähystykseen vaatii joskus edeltävästi sairaalaosastojaksoa, jolloin palveluseteli ei tule kysymykseen. Päihdeongelmaisille tai muistihäiriöisille palveluseteliä ei myöskään tarjota, Jolkkonen listaa.
Virastopäällikön mukaan potilaat ovat olleet pääsääntöisin tyytyväisiä.
– Monelle työssäkäyvälle kiireiselle potilaalle on mahdollisuus päästä tutkimukseen valitsemanaan aikana ja paikkaan, tiivistää Jolkkonen.
Koska MTV Uutisten haastatteleman naisen tuttavapiiristä on löydetty suolistosyöpää, potilas on päättänyt käyttää setelinsä.
– Teen periaatteitani vastaan ja itseäni ja lastani ajatellen ja marssin sinne veroparatiisiyhtiöön ja hoidan paksusuolentähystykseni siellä. Kyseenalaista, mutta ehkä välttämätöntä, nainen sanoo.