Porilaisen sporttipubin Winstonin katto nousee pari senttiä loppuottelun jokaisesta vaarallisesta tilanteesta - oli se sitten Tapparan tai Ässien maalilla.
Rytmikäs Ässät-huuto kannustaa omia takuulla halliin asti. Kiekkojoukkue tietää, että koko kaupunki on sen puolella.
Sotamaalaukseen ja höyhenkoristeisiin sonnustautunut Ässä-soturi Juha Alho tiivistää tunnelman.
- Tappara sai kivipesun.
Hän viittaa Ässien kultasormeen, valmentaja Karri Kiveen, joka teki ihmeen ja sammutti porilaisia ikuisuuden kiusanneen voitonjanon - räjäyttämällä pankin jo kuudessa ottelussa. Uskoitko, että Ässät voittaa tänään?
- En, Alho katsoo silmiin vakavana ja jatkaa nauraen: -No, totta kai uskoin. Älä tyhmiä kysy.
Alholla on patasydän. Edellisen voittomatsin 1978 hän kuunteli radiosta.
- Höyry-Häyrinen selosti. Tätä uusintaa on odotettu.
Winstonista löytyy myös kauniiseen punaiseen pitsiin ja mustaan tunikaan pukeutunut kannattaja Miina Portti, 22.
- Oli pakko vaihtaa tyyliä, kun edellisessä matsissa pelipaitani meni niin huonoon kuntoon, selittää Portti.
Ässien matseja hän seuraa naisporukassa.
- Jääkiekko on ihan parasta.
Porin huumori puri
Porilaisessa kiekkofanissa yhdistyy kokonaisvaltainen hulluus ja outo huumori. Kun kotijoukkue Ässät syttyi taistelemaan, roihahti myös Porin Isonmäen kuuluisa seisomakatsomo täyteen mölinään ja aaltoliikkeeseen.
Vuorovaikutus toimi. Ja sen avulla Ässistä leivottiin nyt mestari. Porin kadut täyttyivät autoista, joiden ikkunoista lepattivat Ässä-liput.
Jäyhät hämäläiset eivät osanneet vastata Porin pirujen huumoriin eivätkä voitonnälkään. Porilaiset teettivät itselleen kuohkeita Jukka-tukkia, joiden esikuvana oli Tapparan valmentajan Rautakorven jukolalaiskansallinen kasaritukka. Tatuointineulat tikuttivat patalogoja. Leipomot leipoivat Ässä-leivoksia. Poriin levittäytyi Ässien punaisten patalogolippujen näyttely.