Mainos

Pommikoneet kylvivät tuhoa monilla paikkakunnilla 80 vuotta sitten – Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan ilman sodanjulistusta

Torstaina 30. marraskuuta 1939 aamulla Neuvostoliitto hyökkäsi Suomen rajan yli. Puna-armeija pommitti 16:ta paikkakuntaa, joiden joukossa olivat muun muassa Helsinki, Viipuri, Turku ja Lahti.

–  Suurin osa suomalaisista poliittisista johtajista ei tullut ajatelleeksi, että Neuvostoliitto hyökkäisi tuolla tavalla suoraan. Odotettiin, että sieltä tulisi vielä uhkavaatimus, jonka jälkeen käytäisiin viimeinen neuvottelukierros, kertoo poliittisen historian professori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta.

Sota syttyi ilman sodanjulistusta, ja lisäksi Neuvostoliitto perusti Terijoen eli Kuusisen hallituksen. Tällöin Neuvostoliitto ilmoitti, ettei ollut sodassa Suomen kanssa. Siten ei ollut enää neuvottelumahdollisuuksiakaan.

Kertausharjoituksissa käyneet lähes kaikki joukot

Suomessa oli kyllä varauduttu Rentolan mukaan aika hyvin sodan varalta. Lokakuussa oli alkanut ylimääräinen kertausharjoitus, joka oli käytännössä liikekannallepano. Rentola sanoo, että materiaalisista puutteista on puhuttu paljon, mutta suomalaisten pärjääminen osoittaa, että kyllä se kohtalainen oli.

–  Lisäksi sen ajan yhteiskunnassa oli paljon nuoria miehiä, jotka olivat tottuneet ulkotöihin talvellakin. Ja jos ei ollut sotaväen vaatetusta, niin itsellä oli talvioloihin sopivat vaatteet.

Myös sotahistorian dosentti Pasi Tuunaisen mukaan Suomella oli taidollisesti ja välineistön puolesta hyvät lähtökohdat talvisodan syttyessä.

–  Aina valitetaan sitä, että meillä oli pulaa kaikesta. Toki meillä oli pulaa esimerkiksi tykistön kranaateista ja raskaammista aseista, mutta jalkaväkimiehen perusvälineet olivat kohtalaisen hyvässä kunnossa, ja joukot tiesivät, miten toimia talvella.

​​​​​​​

Tuunainen muistuttaa, että kertausharjoitukset oli aloitettu vuonna 1935, joten ennen talvisodan puhkeamista lähes kaikki joukot olivat ehtineet niissä käydä. Suomessa oli myös nimenomaan kiinnitetty erityishuomiota joukkojen talviliikkuvuuteen.

Talvi ja pimeys suojasivat suomalaista

Suomen puolustusta auttoivat myös sodan olosuhteet, talvi, pimeys ja havumetsämaasto, jossa puut eivät pudota lehtiään talvellakaan. Lisäksi Suomessa on paljon vesistöjä ja kapeikkoja. Tällaisissa oloissa venäläiset eivät kyenneet täydellisesti soveltamaan sotataitoaan, koska puna-armeija oli Tuunaisen mukaan koulutettu pääosin eteläisemmille rintamille.

Tuunainen huomauttaa, että jos sotilaat joutuvat majoittumaan kylmässä maakuopassa, heidän taistelukykynsä laskee nopeasti. Toisin on, jos he saavat olla lämpimissä teltoissa, kuivattaa siellä varusteensa ja saavat lämmintä ruokaa.

–  Nämä asiat oli meillä huomioitu. Ne tulevat suomalaisesta eräkulttuurista, tukkikämpiltä ja savotoilta. Sieltä ammennettiin perustaitoja, kykyä liikkua talvella ja rakentaa talviteitä, Tuunainen sanoo.

Tornionjoelle tervehtimään ruotsalaisia

Ennen talvisotaa Josif Stalinille ja Neuvostoliitolle olisi Rentolan mukaan riittänyt, että Suomi olisi suostunut muun muassa rajansiirtoihin Kannaksella. Mutta sitten kun puna-armeijan joukot hyökkäsivät, tavoitteena oli koko Suomen nopea lannistaminen.

–  Joukoille annettiin sellainen käsky, että Tornionjoella tervehditään ruotsalaisia, muttei ryhdytä lähempään kanssakäymiseen.

Neuvostoliitto kuitenkin lopetti sotatoimet keväällä 1940, koska suomalaiset pystyivät yllättävän voimakkaaseen vastarintaan.

–  Neuvostoliitolle tuli kiire, koska suomalaisten vastarinta antoi länsivalloille mahdollisuuden suunnitella vastatoimia. Erityisen pelottavaa Neuvostoliiton kannalta oli se, että länsivallat suunnittelivat Bakun ja muiden öljykaupunkien pommittamista. Kuullessaan tästä Stalin päätti tehdä rauhan Helsingin hallituksen kanssa, Rentola sanoo.

Tuunainen muistuttaa, että Stalin ja tämän lähimmät miehet ajattelivat asioita koko Euroopan näkökulmasta, jolloin Suomi oli vain yksi suunta.

Stalinin vertailussa belgialaiset ja suomalaiset

Talvisota vaikutti Rentolan mukaan ratkaisevasti Suomen ja Neuvostoliiton välisiin myöhempiin suhteisiin. Neuvostoliitto ei pyrkinyt totaalisesti alistamaan Suomea, ei vuonna 1944 eikä 1948, kun oli kyse siitä, tuleeko kansandemokratia vai ei.

–  Vjatsheslav Molotov sanoi vielä vanhana miehenä, että suomalaiset ovat niin itsepäistä kansaa, että jos ne yritetään kokonaan alistaa, niin saadaan ainainen haava Neuvostoliiton kylkeen.

Myös Stalin ylisti kiertoteitse suomalaisia 1945, kun Moskovassa kävi ensimmäinen hallitusvaltuuskunta. Hän vertasi suomalaisia belgialaisiin.

–  Stalin sanoi, että vaikka belgialaiset ovat vanha sivistyskansa, he antautuivat heti Hitlerin hyökättyä. Sen sijaan jos suomalaiset, jotka ovat metsäläisiä ja asuvat soilla, olisi pantu belgialaisten paikalle, niin he olisivat varmasti puolustaneet rajusti itsenäisyyttään, Rentola sanoo. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja