Mainos

Pitkä työttömyys riivaa Suomessa – "Helppo syyttää heitä luusereiksi"

– Pitkäaikaistyöttömyyttä selitetään juoppoudella tai laiskuudella. Se on yleinen asenne.  Mutta laiskoja en ole nähnyt ollenkaan. Osalla on  ongelmia alkoholin tai muiden päihteiden kanssa, mutta osuus on yllättävän pieni, kertoo kuntoutuslääkäri Raija Kerätär kokemuksiaan pitkäaikaistyöttömistä.

Kerätär väitteli viime vuonna tohtoriksi Oulun yliopistosta. Hän tutki pitkäaikaistyöttömien työkykyä ja kuntoutustarpeita.

Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli huhtikuussa pudonnut työministeriön tilastojen mukaan alle 110 000:n. Pudotusta vuodessa oli noin kymmenen prosenttia. Suunta on siis hyvä.

Mutta kortistossa pitkäaikaistyöttömien joukossa on valtava määrä ongelmatapauksia, joiden kohdalla asiat eivät näytä olevan yhtä hyvin. He ovat jäämässä lopullisesti työttömyyden oravanpyörään.

Huhtikuun lopussa Suomessa oli ministeriön tilaston mukaan yli 300 000 työtöntä, joista enemmän kuin joka kolmas oli ollut työttömänä vähintään vuoden.

"Syy pitäisi selvittää"

Raija Kerättären mukaan työttömyydelle ja syrjäytymiselle on aina selittävä syy.

– Jos tilanne selvitetään, syy kyllä ymmärretään, opastaa Raija Kerätär.

Kerättären mielestä parempiosaisten on helppo syyttää, että työttömät ovat luusereita.

Syistä pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole olemassa tilastoja. Kerättären oman arvion mukaan noin 20 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on työkyvyttömiä. Työkyvyn kohentuminen hoidon tai kuntoutuksen avulla olisi mahdollista 20 - 30 prosentilla.

Raija Kerättären mielestä työttömille olisi tarjolla kunnon kuntoutuspalveluja, mutta näitä ihmisiä ei tunnisteta tarpeeksi hyvin ja apu jää saamatta.

– Tähän ei ole tarpeeksi resursseja ja keskivertopalvelu ei auta, valittaa Kerätär.

Hänen mukaansa työttömyyskortistossa on esimerkiksi kehitysvammaisia, jotka ovat mukana työttömyyden oravanpyörässä. Heidän ongelmiaan ei ole tunnistettu edes kouluissa tai oppilaitoksissa.

"Häpeää ja syyllisyyttä"

Suuri ryhmä pitkäaikaistyöttömistä kärsii mielenterveysongelmista. Se aiheuttaa helposti häpeää ja syyllisyyttä, jonka vuoksi ei tule hakeuduttua palveluihin. Toinen merkittävä ryhmä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaat.

– Heillä voi olla pitkäaikaisia, vaikeita kiputiloja, mutta sairauksia niiden takana on vaikea todeta työkyvyttömyyseläkkeen vinkkelistä. He ajautuvat sitten tuttuun pyöritykseen – vuorottelevat työttömyyden ja sairaslomien välillä, arvioi Kerätär. 

Suomen Kipu -yhdistyksen puheenjohtaja Virpi Paasisalon mielestä kipukroonikkojen suurin ongelma ovatkin vakuutuslääkärit. Jotta eläkkeelle pääsy onnistuisi, pitäisi löytää taudin diagnoosi. Ja kipua on ulkopuolisen vaikea mitata, jos syy ei ole selvillä.

– Kipu ja masennus kuuluvat usein yhteen, kertoo Virpi Paasisalo. Ihminen uupuu, tulee kipu ja sen jälkeen masennus.

"Kipu korvien välissä"

Paasisalon mielestä työpaikan saanti tässä tilanteessa on todella vaikeaa.

– Jos kivulle ei löydetä syytä, yleensä ajatellaan, että kipu on korvien välissä, sanoo Paasisalo.

Kipupotilaan elämä kortistossa käy kalliiksi. Pitää hakeutua lääkärille, ostaa lääkkeitä, kuntouttaa itseään. Kun haetaan työkyvyttömyyttä, rahaa palaa, valottaa Paasisalo työttömän kipupotilaan elämää.

Suomessa on Suomen kipu -yhdistyksen mukaan miljoona kipupotilasta. Mutta ongelman tunnistaminen työllistämismielessä on hankala. ”Sinun kipusi ei ole minun kipuni”.

Muutos kurittaa teollisuutta

Kortistosta löytyy tietysti myös paljon pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat joutuneet rakennemuutoksen rattaisiin.

– Rakennemuutos on iskenyt rajusti vanhoille teollisuuspaikkakunnille, sanoo työllistämisasioiden konkari, neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työministeriöstä.

Tiaisen mielestä monille vanhoille tehdaspaikkakunnille, kuten Salolle ei ole mitään hyvää näköalaa työllisyyden suhteen. Ongelmana ovat paikkakunnat ja ammatit, jotka eivät kohtaa.

Tiainen luettelee muita syitä pitkäaikaistyöttömyyteen: alentunut työkyky, puuttuva osaaminen, alhainen palkkatuen määrä.

Työministeri Jari Lindströmin nimellä tunnettu eläkeuudistus antoi mahdollisuuden noin viidelle tuhannelle yli 60-vuotiaalle pitkäaikaistyöttömälle lähteä ennenaikaiselle eläkkeelle.

Uusi joukko eläkkeelle

Pekka Tiaisen mielestä olisi hyvä, jos pitkäaikaistyöttömien kortistosta voitaisiin ohjata ihmisiä lisää myös työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Tämä toinen vaihe yli 60-vuotiaiden jatkoksi voisi olla esimerkiksi 5000 henkeä tai enemmän. Mutta tämähän on lopulta poliittinen asia, miettii Pekka Tiainen.

Kuntoutuslääkäri Raija Kerätär ei pidä suoraa eläkkeelle siirtoa välttämättä hyvänä asiana.

–  Ne, joilla on tunnistamatonta hoidon ja kuntoutuksen tarvetta, jäävät edelleen niitä ilman. Pitäisi selvittää näidenkin ihmisten kokonaistilanne ennen eläkettä. Eläke ei paranna ketään, sanoo Kerätär.

Pekka Tiainen luettelee kolme lääkettä pitkäaikaistyöttömyyden ongelman ratkaisemiseksi Suomessa. Palkkatukea pitäisi lisätä merkittävästi. Nyt palkkatukea on tarjolla vuodessa 20 000 työttömälle, kun 90-luvun laman seurauksena sitä tarjottiin 70 000:lle. Palkkatuen määrässä Suomi on jäänyt täysin muiden Pohjoismaiden jalkoihin.

Toiseksi ihmisten eläkkeelle pääsyä pitäisi helpottaa iästä riippumatta, jos siihen on perusteita.

Ja kolmanneksi pitäisi hyväksyä malli, jossa ihmiset voivat tehdä myös lyhennettyä työaikaa ja osallistua sitä kautta työmarkkinoille.

 

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.