– Pitkäaikaistyöttömyyttä selitetään juoppoudella tai laiskuudella. Se on yleinen asenne. Mutta laiskoja en ole nähnyt ollenkaan. Osalla on ongelmia alkoholin tai muiden päihteiden kanssa, mutta osuus on yllättävän pieni, kertoo kuntoutuslääkäri Raija Kerätär kokemuksiaan pitkäaikaistyöttömistä.
Kerätär väitteli viime vuonna tohtoriksi Oulun yliopistosta. Hän tutki pitkäaikaistyöttömien työkykyä ja kuntoutustarpeita.
Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli huhtikuussa pudonnut työministeriön tilastojen mukaan alle 110 000:n. Pudotusta vuodessa oli noin kymmenen prosenttia. Suunta on siis hyvä.
Mutta kortistossa pitkäaikaistyöttömien joukossa on valtava määrä ongelmatapauksia, joiden kohdalla asiat eivät näytä olevan yhtä hyvin. He ovat jäämässä lopullisesti työttömyyden oravanpyörään.
Huhtikuun lopussa Suomessa oli ministeriön tilaston mukaan yli 300 000 työtöntä, joista enemmän kuin joka kolmas oli ollut työttömänä vähintään vuoden.
"Syy pitäisi selvittää"
Raija Kerättären mukaan työttömyydelle ja syrjäytymiselle on aina selittävä syy.
– Jos tilanne selvitetään, syy kyllä ymmärretään, opastaa Raija Kerätär.
Kerättären mielestä parempiosaisten on helppo syyttää, että työttömät ovat luusereita.
Syistä pitkäaikaistyöttömyyteen ei ole olemassa tilastoja. Kerättären oman arvion mukaan noin 20 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on työkyvyttömiä. Työkyvyn kohentuminen hoidon tai kuntoutuksen avulla olisi mahdollista 20 - 30 prosentilla.