Pimeästä Suomesta valoa maailmalle – oikeanlaisilla ledeillä paras kasvu kasvihuonesalaatille

– Meillä on syntynyt kokonainen sukupolvi, joka uskaltaa tarttua tähän mahdollisuuteen ja joka uskaltaa tarttua puhelimeen tänään eikä  huomenna, sanoo kansliapäällikkö Jari Gustafsson TEMistä.

Samaa rohkeutta ja riskinottokykyä Gustafsson toivoo muillekin yrityksille. Hän uskoo, että hulluiltakin kuulostaville ideoille on markkinoita maailmalla.

– Olen viettänyt viimeiset kuusi vuotta Itä-Aasiassa ja olen tottunut siihen, että maailma on täynnä mitä hulluimpia ajatuksia.

Äkkiseltään oudolta kuulostaa esimerkiksi idea viedä pimeästä Suomesta valoa maailmalle. Tamperelainen kasvihuonevalaistukseen erikostunut Netled on tällä tiellä, ensimmäistä kertaa Slushissa tapaamassa pääomasijoittajia, joilta saisi tukea vientiin.

– Kanadaan ja USA:han haluamme päästä, niille isoille markkinoille mukaan, sanoo Netledin toimitusjohtaja Niko Kivioja.

Gustafsson on törmännyt Netledin tarinaan Aasiassa ja eikä pidä valon vientiä lainkaan hassuna ideana.

– Maailma on täynnä hulluja ajatuksia, kysyntää riittää erilaisiin tarpeisiin ja tämä on siitä yksi osoitus.

Kasvit tykkäävät sinisestä valosta

Netled on kehittänyt kasvihuonevalaistusta jo vuosia. Yhtiön liikevaihdosta 90 prosenttia tulee kotimaasta ja kymmenen prosenttia viennistä. Tavoitteena on kääntää luvut toisin päin. Euroopassa vientiä on Englantiin, Belgiaan ja Sveitsiin sekä Aasiassa Japaniin.

– Japani on mielenkiintoinen markkina, haluamme kehittää myös siellä näitä asiakassuhteita pidemmälle, kertoo Kivioja.

Kilpailua alalla on oikeastaan vain Euroopassa.

– Yrityksiä on paljon, mutta niistä vain muutama on varteenotettavia kilpailijoita.

Tämä johtuu Kiviojan mukaan siitä, että juuri kasvihuonevalaistus on oma lajinsa valon maailmassa.

Ensinnäkin kasvihuoneiden LED-valoilla ei ole mitään tekemistä yleisvaloledien kassa. Yleisvalo on mahdollisimman valkoista, mutta kasvihuoneessa käytetään valoa, josta kasvit saavat mahdollisimman paljon energiaa.

– Käytetään vain sinisiä ja punaisia aallonpituuksia, joista kasvit tykkäävät eniten. Näin saadaan paras kasvu, parhaat ravintoarvot ja paras laatu kasville.

Lisää haastetta kasvihuonevalaistukseen tulee kasvien tavasta reagoida valoon.

– Kasvinvalotuksen tiede on aika monimutkaista. Ympäristö on dynaaminen eli ei riitä, että vaihdetaan valot toisiin. Pitää ottaa huomioon myös ilmastonhallinta ja energiatehokkuus kokonaisuutena.

Energiansäästö kuulosta kummalliselta. Yleinen mielikuva on se, että LED-lamput eivät lämmitä. Mistä siis säästö, kun kasvihuoneita pitää pakkasilla kuitenkin lämmittää. Selitys kuvaa hyvin valoon liittyvää monimutkaisuutta, jonka voi arkijärjelläkin silti ymmärtää.

Lämpöä tuuletetaan harakoille

Kiviojan mukaan tavallinen lämmin valo lisää kasvien haihdutusta, jolloin kasvihuonetta pitää tuulettaa paljon. Niinpä tavallisessa valossa lämpöä karkaa harakoille. 

- Niin kutsuttua latenttilämpöä karkaa tuuletuksen mukana ulos kasvihuoneesta. Nyt, kun meillä on teknologia, mikä tuottaa vähemmän lämpöenergiaa, ei tarvitse tuulettaa niin paljon ja sitä kautta saamme merkittäviä energiansäästöjä  aikaiseksi. 

Parhaimmilla energiaa on säästynyt Kiviojan mukaan suomalaisessa kauppapuutarhassa LED-valotuksella jopa 40 prosenttia.