Pikkuvauvan kanssa telttailemaan? Suomalaisäiti kannustaa pois hiekkalaatikolta – ”lapsi ei mene rikki, eikä saa traumoja”

Leppäsen perheessä aktiviteettien suunnitteluun ei turhaan tuhlatakaan aikaa, vaan ideoihin tartutaan ripeällä aikataululla.

– Liika suunnittelu on pahasta, ainakin meillä. Kun johonkin päätetään lähteä, niin se päätetään nyt, ja lähdetään huomenna. Siinä on riittävästi aikaa meille suunnitteluun, laukkujen pakkaamiseen, ja koirien hoitoon viemiseen, jos eivät nekin lähde mukaan. 

Spontaani elämäntyyli ei ole kaikkien juttu, mutta hollolalaisperheelle se sopii.

– Eiväthän kaikki ole samanlaisia, ja osa suunnittelee ensi kesän reissunsakin jo tänä kesänä. Esimerkiksi siskoni on hyvä, huolellinen ja täsmällinen suunnittelija. Jos samaan paikkaan mennään, niin voi olla varma, ettei mitään puutu. Hänestä ajattelen välillä, että "vau, osaisinpa minäkin", Leppänen ylistää.

Ahvenistolla, lavatansseissa ja museoissa

Kesän aikana Leppäset ovat käyneet niin Suomenlinnassa kuin Korkeasaaressakin.

Vaikka lasten arkeen kuuluvat toki myös hiekkalaatikolla puuhastelu ja keinuminen, eivät puuhat rajoitu kotipihaan. Telttailun lisäksi lapset ovat päässeet mökkeilemään, käymään museoissa, Ahveniston moottoriradalla ja musiikkia kuuntelemassa. Leppästen perheessä lempitekemisiin kuuluvat kaikki puuhat, missä saa olla ulkona.

Kuluneen kesän aikana onkin käyty tutustumassa myös Suomenlinnaan ja Korkeasaareen. Muita lapsia ei näkynyt paikalla, kun perheen esikoinen pääsi myös pistämään jalalla koreasti monelle suomalaiselle mieluisan harrastuksen parissa.

– Olimme äitini ja Adessan kanssa lavatansseissa. Tarvitseehan hän laatuaikaa äidin ja mummon kanssa. Lapsi söi siellä iltapalan, ja lähdettiin aiemmin kotiin hampaidenpesulle ja nukkumaan mummon jäädessä tanssimaan. Vaikka tuollaisessakin tapahtumassa käydään, niin ei lapsen siellä alkoholin käyttöä tarvitse nähdä. Aina on vanhemmat ja mummo limulinjalla, eikä kyseisessä tapahtumassa alkoholitarjontaa ollutkaan.

Vaikka hiekkalaatikoilla kaiken aikansa viettävien perheen arki poikkeaa paljon Leppästen aktiivisesta elämäntyylistä, ei äidillä ole antaa muiden vanhempien tyylistä moitteita.

– Se on ok, ja heidän tapansa, mutta ei meidän.

Mutta jos hiekkalaatikolle jäädään siksi, ettei uskallus riitä lähteä lasten kanssa pidemmälle, Leppänen tsemppaa kuitenkin kokeilemaan.

– Kannustaisin elämään ja kokemaan asioita yhdessä, niistä jää ihania muistoja ja uusia kokemuksia. Jos on epävarma lähtemään, niin muuta ohjetta ei taida olla kuin zeniä ja älä stressaa turhia. Lapsi ei mene rikki, eikä saa traumoja, vaikkei asiat menisi suunnitellusti tai vaikka hän saisi matkalla valmisaterioita. Lapsi nauttii jokaisesta reissusta enemmän kuin vanhemmat yhteensä, joten kannattaa miettiä, haluaako jättää sellaiset kokemukset lapselta kokematta.

”Aina törmää niihin, jotka katsovat kieroon ja paheksuvat”

Jos oma lapsi on temperamenttinen ja herkkä kiukuttelemaan, voi vanhempi ajatella kotiin jäämisen olevan yksinkertaisesti helpompaa. Miksi turhaan kokeilla uhmaikäisen rajoja? Myös Leppäsen kolmivuotias Adessa-tyttären uhma nostaa päätään, mutta äiti ei anna sen lannistaa.

– Lapsen temperamenttia voi ohjata positiivisiin asioihin. Adessalla on juuri kova uhma päällä. Hän saa raivareita vaikka keskellä kauppaa, mutta mitä sitten? Se on elämää. Muut vanhemmat näyttävät peukkua ja myötätuntoa, ja me hymyillään nätisti takaisin hammasta purren. Eihän mikään reissu ilman kiukkuja mene, se kuuluu lapsen arkeen – kiukuttaahan aikuisiakin välillä. Sen vuoksi ei kannata piirtää reviiriään kodin ympärille, Leppänen sanoo.

– Aina olen ollut sitä mieltä, että lapsen kanssa mennään ja koetaan. Lapsi oppii siihen ja oppii istumaan autossa pidemmänkin reissun.

Leppästen rento elämäntyyli ei istu kaikille luonnostaan, ja siitä on monella luonnollisesti erilaisia näkemyksiä.

– On muutamia, jotka ajattelevat, että miten me voidaan mennä näin huolettomasti. Toiset sanovat, että upeaa, voisinpa tehdä niin itsekin. Muutamat ystäväperheet reissaavat samalla tavalla. Aina törmää niihin, jotka katsovat kieroon ja paheksuvat. Ei se itseäni haittaa, hymyilen vain leveästi takaisin. Kuitenkin lasten ehdoilla mennään. Näin minut on kasvatettu, olen siitä kiitollinen, ja hyvä tuli. Näin kasvatan omanikin elämään hetkessä. Mieheni on 110-prosenttisesti mukana, mitä ikinä teemmekin.

Dina ja Kito ovat Leppäsen mukaan "lasten kanssa täysiä kymppejä".

Kito on mielellään mukana Adessan touhuissa.

lomake

***

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.