Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että nuorten psyykenlääkkeiden käyttö kohdentuu enemmän tarpeen mukaisesti kuin muiden reseptilääkkeiden käyttö.
Pienituloisten perheiden nuoret käyttävät vähemmän reseptilääkkeitä kuin muut nuoret, käy ilmi Kelan tutkimuksesta. Poikkeuksena ovat psyykenlääkkeet, joiden käyttö on yleisempää pienituloisten perheiden nuorilla.
Nuorten reseptilääkekäytössä on suuret tuloryhmittäiset erot, kertoo Kela tiedotteessaan.
Suurituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien perheiden nuoret käyttivät yleisimpiä reseptilääkkeitä 15–55 prosenttia todennäköisemmin kuin pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien perheiden nuoret. Suurin ero oli allergia- ja astmalääkkeissä.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että terveysongelmat ovat kuitenkin yleisempiä pienituloisista perheistä tulevilla nuorilla. Jos reseptilääkkeiden käyttö kohdentuisi tarpeen mukaan, pienituloisten perheiden nuorten pitäisi periaatteessa käyttää enemmän reseptilääkkeitä.
– Pienituloisten perheiden nuoret saattavat käyttää reseptilääkkeitä vähemmän kuin terveydenhoidollinen tarve edellyttäisi. Näillä nuorilla voi olla esimerkiksi vaikeuksia päästä hoitoon tai kustantaa reseptilääkkeiden omavastuuosuuksia, arvioi Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard tiedotteessa.
Suurempituloisten perheiden nuoret puolestaan saattavat käyttää lääkkeitä lieviinkin vaivoihin, koska heidän on helpompi päästä terveydenhuollon piiriin.
Yleisimpiin reseptilääkkeisiin lukeutuvat antibiootit, kipulääkkeet sekä allergia- ja astmalääkkeet.