Pieneltä näyttävä nytkähdys korossa voi paisua tuhansien eurojen lisälaskuksi vuodessa

0:40
Miten asuntolainojen korot kehittyvät? Katso ekonomistin arvio helmikuulta

Jyrkkään nousuun ampaisseet korot voivat kurittaa asuntovelallisten kuukausikuluja sadoillakin euroilla, jos nousuun ei ole varautunut.

Pääsiäisviikolla nähtiin jo myrskyvaroitus, kun 12 kuukauden euribor-viitekorko nousi hetkeksi ensimmäistä kertaa positiiviseksi sitten vuoden 2016.

OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo, että tämänhetkisten markkinaodotusten mukaan korkotaso voi nousta 1,5 prosenttiin vuoden–parin kuluessa.

Pankkikonserni Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin arvio lähivuosien korkokehityksestä on samansuuntainen. Nordea ja OP Ryhmä ovat Suomen suurimmat luotottajat. 

– Olen ajatellut, että se voisi olla 1,5–2 prosentin luokkaa, von Gerich sanoi.

Sekä von Gerich että Heiskanen varoittavat, että kovaksi kiihtynyt inflaatio vaikeuttaa ennakointia. Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa inflaatio kipusi Suomessa 5,8 prosenttiin, mikä on korkeampi taso kuin vuosiin.

Inflaatiota on vauhdittanut muun muassa Ukrainassa käytävä sota.

Prosenttiyksikkö voi muuttaa vuosilaskua merkittävästi

Vuosia jatkuneet alhaiset korot ovat tarkoittaneet myös alhaisia asuntolainojen korkomaksuja. Tähän on tulossa muutos.

Esimerkiksi 150  000 euron asuntolainan vuosikorko nousee 1  050 eurosta 3  300 euroon, jos asuntolainan korko nousee 0,7 prosentista 2,2 prosenttiin.

Korkojen nousulta on voinut suojautua eri keinoin. Yksi keino on tasaerälaina, joka pitää kuukausikulun koron noustessa samana mutta pidentää lainan maksuaikaa.

Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kiinteäkorkoiset pitkät lainat tai eri pankkien tarjoamat korkosuojatuotteet.

Noin kolmasosassa OP:n suurista lainoista on Heiskasen mukaan suoja koronnousua vastaan. Von Gerich ei kommentoi Nordean tilannetta mutta toteaa yleisellä tasolla, että lainan suojaaminen kiinnostaa asiakkaita yleensä silloin, kun korkotasot nousevat.

Samalla myös korkosuojatuotteiden hinta nousee.

– Jos palovakuutuksen ottaa, kun metsäpalokausi on jo käynnissä, niin varmaan se silloin myös maksaa enemmän, sanoi von Gerich.

Korkojen nousu heijastuu asuntomarkkinoihin

Asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä nopeammin kuin maassa keskimäärin 2010-luvun puolestavälistä saakka, paljastavat Tilastokeskuksen tilastot. Samaan aikaan korotkin ovat olleet historiallisen alhaiset.

Sekä Heiskanen että von Gerich arvioivat, että korkojen nousu hidastaa asuntojen hintakehitystä, mutta Heiskanen lisää, että korkojen nousuaikana yleensä talouskin on hyvässä kunnossa.

Myös von Gerich arvioi, että nykyinen korkoympäristö voi näkyä asuntomarkkinoilla "vastatuulena", muttei se muuta kehityksen suuntaa. Kysymysmerkin aiheuttaa kuitenkin euroalueen inflaatio.

Koronavirus on auttanut suomalaisten varautumista

Vaikka korot nousevat, niiden ennakoidaan asettuvan tasolle, joka on historiallisesti vielä maltillinen.

Pääsiäisviikolla Euroopan keskuspankki päätti pitää ohjauskorkonsa yhä nollassa, mikä osaltaan hillitsee kehitystä. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja vielä kuluttajan kannalta kalliilla tavalla.

– Vielä vuosi takaperin tällainenkin koronnousu näytti kaukaiselta, sanoi von Gerich Nordeasta.

OP Ryhmän Heiskanen näkee pientä toivoa siinä, että suomalaiset kotitaloudet ovat koronavirusepidemian ansiosta kyenneet säästämään rahaa.

– On paradoksaalista, että koronasäästäminen on ollut varautumista myös korkojen nousuun, totesi Heiskanen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja