Jyrkkään nousuun ampaisseet korot voivat kurittaa asuntovelallisten kuukausikuluja sadoillakin euroilla, jos nousuun ei ole varautunut.
Pääsiäisviikolla nähtiin jo myrskyvaroitus, kun 12 kuukauden euribor-viitekorko nousi hetkeksi ensimmäistä kertaa positiiviseksi sitten vuoden 2016.
OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo, että tämänhetkisten markkinaodotusten mukaan korkotaso voi nousta 1,5 prosenttiin vuoden–parin kuluessa.
Pankkikonserni Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin arvio lähivuosien korkokehityksestä on samansuuntainen. Nordea ja OP Ryhmä ovat Suomen suurimmat luotottajat.
– Olen ajatellut, että se voisi olla 1,5–2 prosentin luokkaa, von Gerich sanoi.
Sekä von Gerich että Heiskanen varoittavat, että kovaksi kiihtynyt inflaatio vaikeuttaa ennakointia. Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa inflaatio kipusi Suomessa 5,8 prosenttiin, mikä on korkeampi taso kuin vuosiin.
Inflaatiota on vauhdittanut muun muassa Ukrainassa käytävä sota.
Prosenttiyksikkö voi muuttaa vuosilaskua merkittävästi
Vuosia jatkuneet alhaiset korot ovat tarkoittaneet myös alhaisia asuntolainojen korkomaksuja. Tähän on tulossa muutos.
Esimerkiksi 150 000 euron asuntolainan vuosikorko nousee 1 050 eurosta 3 300 euroon, jos asuntolainan korko nousee 0,7 prosentista 2,2 prosenttiin.
Korkojen nousulta on voinut suojautua eri keinoin. Yksi keino on tasaerälaina, joka pitää kuukausikulun koron noustessa samana mutta pidentää lainan maksuaikaa.
Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kiinteäkorkoiset pitkät lainat tai eri pankkien tarjoamat korkosuojatuotteet.
Noin kolmasosassa OP:n suurista lainoista on Heiskasen mukaan suoja koronnousua vastaan. Von Gerich ei kommentoi Nordean tilannetta mutta toteaa yleisellä tasolla, että lainan suojaaminen kiinnostaa asiakkaita yleensä silloin, kun korkotasot nousevat.
Samalla myös korkosuojatuotteiden hinta nousee.