Peurakolareiden määrät ovat kasvussa. Kolarimäärät kasvavat etenkin eteläisessä Suomessa.
– Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa on tulossa ennätysvuosi peurakolareiden määrässä, kertoo liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Varsinais-Suomessa peuraonnettomuuksia ennustetaan tulevan tänä vuonna 1300 ja Satakunnassa noin 550–600. Määrä on kasvanut erityisesti Satakunnassa, jossa luku on 15–20 prosenttia viime vuotta suurempi.
Klang uskoo kasvun taustalla olevan peurakannan kasvu alueella. Leudot talvet ovat esimerkiksi saattaneet parantaa elinolosuhteita ja siten lisätä kannan kasvua.
Peuraonnettomuuden maksavat yhteiskunnalle kymmeniä miljoonia
Peuraonnettomuuksissa ei ihminen yleensä loukkaannu, vaikka mahdollisuus siihenkin on.
– Sen sijaan matka saattaa keskeytyä ja auto mennä törmäyksen seurauksena jopa lunastuskuntoon, Klang kertoo.
Peuraonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle ovat Liikenneviraston mukaan 33 miljoonaa euroa.
Autoilijan vaikeaa ehkäistä onnettomuus – asiantuntija panostaisi metsästykseen
Peurojen liikkuminen vilkastuu noin kaksi tuntia ennen ja jälkeen auringon laskun, jolloin riski onnettomuuteenkin kasvaa. Erityisesti tämä korostuu, kun hämärän aika aikaistuu syyskuukausina.
– Marraskuu on onnettomuuksissa huippukuukausia, sillä silloin töistä palaaminen ja peurojen aktiivisuus osuvat samaan aikaan, Klang kertoo.
Klang neuvoo autoilijaa pitämään silmänsä auki hämärän aikaan ja huomioimaan hirvivaaramerkit sekä nopeusrajoituksen. Hän pitää autoilijan mahdollisuuksia vaikuttaa kolariin silti vähäisinä.
– Jos autoilija ei voi vaikuttaa ajamisensa ajankohtaan tai valita vähämetsäistä reittiä, ovat vaikutusmahdollisuudet pienet. Metsä on useissa paikoissa aivan tiessä kiinni, eikä nopeasti liikkuvaa ja maastoon sulautuvaa peuraa huomaa välttämättä tarpeeksi aikaisin.
Sen sijaan peurakannan pienentäminen metsästämällä on Klangin mukaan olennainen keino onnettomuuksien vähentämisessä.