Petteri Orpon kolumni: Uusia työpaikkoja ei näy eikä kuulu – tekeekö hallitus mitään?

Koronakriisin jälkeen Suomi tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja. Lupauksista huolimatta hallituksen työllisyystoimien vaikutus on jäämässä negatiiviseksi, kirjoittaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Hallituksen perhevapaauudistus vähentää arvioiden mukaan työllisyyttä 5000 työllisellä. Työllisyyden kuntakokeilulle ei voitu edes arvioida positiivista työllisyysvaikutusta. Palkkatuen, jonka piti tuoda 10 000 – 20 000 uutta työllistä, vaikutus on jäämässä tuhanteen työpaikkaan.

Koko polkunsa ajan hallitus on yrittänyt työntää vastuuta työllisyystoimista työntekijä- ja työnantajaliitoille. Valitettavasti kolmikantaryhmistä tihkuvat tiedot kertovat, että ryhmät eivät tule saamaan aikaan työllisyyteen vaikuttavia esityksiä.

Hallituksen keskeisimmiltä työllisyyskeinoilta on pudonnut pohja pois, ja siitä huolimatta osa työryhmien jäsenistä on asettunut jarruttamaan toimia. Nyt Hakaniemellä olisi tuhannen taalan paikka näyttää, että myös työntekijäjärjestöissä ajetaan korkeampaa työllisyyttä, eikä vain puolusteta saavutettuja etuja.

Kokoomus valmis myös työttömyysturvamuutoksiin

Kokoomus on jo vuosi sitten esittänyt hallitukselle luettelon ehdotuksista, joilla maahan voitaisiin saada 60 000 uutta työpaikkaa. Kaikista tärkein työllisyyskeino olisi paikallisen sopimisen lisääminen edes määräajaksi. Se toisi lisää joustavuutta työpaikoille ja yrityksiin, ja nyt edessä olevassa talouskurimuksessa joustavuudella voitaisiin pelastaa työpaikkoja.

Me olisimme valmiita tekemään muutoksia myös työttömyysturvaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisella, työttömyysputken poistamisella ja työttömyysetuuksiin tänä vuonna tehdyn korotuksen perumisella olisi tuhansien työllisten työllisyysvaikutus.

Verotuksen painopisteen siirtämistä työstä ja yrittämisestä kulutukseen ja päästöihin tulisi jatkaa. Työn verotuksen keventäminen parantaa työllisyyttä ja kevennyksen rahoittaminen esimerkiksi ympäristön haittaveroja korottamalla tukisi hallituksen tavoitetta ekologisesti kestävästä jälleenrakennuksesta.

Huoli kilpailukyvystä

Suomen Pankin kesäkuun ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on taas jäämässä jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme euroalueella. Kilpailukyky on ratkaisevassa asemassa Suomen viennin menestyksen, työllisyyden ja siten hyvinvoinnin kasvun kannalta. Jos kilpailukyky heikkenee, työttömyysluvut nousevat pysyvästi nyt nähtyä korkeammalle.

Vihreiden sisäministeri Maria Ohisalo sanoi hiljattain, että hallitusohjelman keskeisimmät osat ovat työllisyys- ja ilmastopolitiikka. Paperilla tavoitteet ovat hyviä, mutta konkreettisina tekoina ne vaikuttavat olevan tälle hallitukselle ylitsepääsemättömän vaikeita asioita. Kummankin peruspilarin osalta näytöt nimittäin puuttuvat edelleen. 

Hallituksen on otettava lusikka kauniiseen käteen ja ryhdyttävä töihin. Ilman työllisyyspäätöksiä palaamme vuoden 2008 jälkeiseen tilanteeseen, jossa kustannuskilpailykyky heikkeni ja talouden kasvu oli kituliasta lähes vuosikymmenen ajan.

Jos hallitus ei budjettiriihessä pysty tekemään päätöksiä, jotka parantavat Suomen työllisyyttä, näyttää siltä, että ainoa liima, joka hallitusta pitää kasassa, on vapaamielisesti jaettavat veronmaksajien eurot omien äänestäjien suosikkikohteisiin. Niin ei voi Suomen asioita hoitaa.

3:37
Petteri Orpo vaatii myös muutoksia valmiuslakiin – maahantulijoiden määrää pitäisi voida rajoittaa kriisitilanteessa.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja