Neljän hengen paneeli keskusteli Presidentinlinnassa Suomesta Nato-maana. Ääneen pääsi myös tulevan hallituksen pääministeri.
Tulevan pääministerin Petteri Orpon (kok.) mukaan Naton huippukokouksen lupauksista Ukrainalle ei saa tehdä liian kriittistä ja suurta kysymystä, vaan tärkeää on löytää asiasta Nato-maiden kesken yhteisymmärrys. Näkemys tuli esille maanantaina, kun Orpo vastasi Presidentinlinnassa Kultaranta-keskusteluissa kutsuvieraiden joukosta kysymykseen asiasta.
Orpo myös sanoi, että on keskityttävä Ukrainan auttamiseen ja sodan voittamiseen, jotta Ukraina pystyy solmimaan rauhan omilla ehdoillaan.
Etenkin osa Naton itälaidan maista on viestinyt voimakkaasti, että kokouksesta tulevan viestin on mentävä sisällöllisesti pidemmälle kuin vuoden 2008 lupaukset, joiden mukaan Ukrainasta tulee joskus Naton jäsen. Kaikki eivät kuitenkaan ole kautta linjan jakaneet tätä näkemystä.
Orpon kommentin perusteella tuore Nato-maa Suomi ei ole asemoitumassa samaan ryhmään esimerkiksi Baltian maiden kanssa. Sen sijaan Orpo painotti kompromissikykyä asiassa.
Täysimääräisesti Natossa
Keskustelun varsinainen pääaihe oli se, millainen Nato-maa Suomesta tulee. Tämä on kysymys, jota valtioneuvoston porstuassa odotteleva tuleva hallitus joutuu pian yhä tarkemmin miettimään ja josta Suomessa on myös toistuvasti kaivattu keskustelua.
Kysymykseen myös saatiin konkreettista pohdintaa paneelikeskustelusta.
Osastopäällikkö Piritta Asunmaa ulkoministeriön poliittiselta osastolta tarjosi kysymykseen yhden vastauksen avaamalla sitä, mitä Suomen osallistuminen Naton toimintaan täysimääräisesti tarkoittaa. Asunmaa vei vastauksensa pidemmälle kuin usein esille nostetut näkökulmat Suomesta tärkeänä Itämeren ja Arktisen alueen maana sekä etulinjan maana suhteessa Venäjään.
– Täysimääräinen osallistuminen pitää tietenkin sisällään myös tulevat päätökset Suomen osallistumisesta rauhanajan tehtäviin. Eli muun muassa ilmavalvontaa, osallistumisen Naton pysyvien meriosastojen rotaatioihin ja Naton sotilaalliseen läsnäoloon Naton itäisissä jäsenmaissa. Nämä ovat niitä asioita, joista hallitus tulee päättämään, hän sanoi.Hän toi myös ilmi, että Suomi on jo osallistunut kriisinhallintaan kumppanimaana. Asunmaa itse on siirtymässä syksyllä ulkoministeriön poliittisen osaston päällikön paikalta Suomen Nato-suurlähettilääksi Brysseliin.