Natossa huippukokousten päätökset on ollut tapana neuvotella valmiiksi etukäteen. Neljä viikkoa ennen Vilnan kokousta monesta tärkeästä kysymyksestä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, jota päätöksenteko Natossa edellyttää. Pian nähdään, tuleeko kokouksesta yhtenäisyyden vai riitojen näyttämö.
Ukrainan ja Naton suhde
Ukraina on viestittänyt, että vaikkei jäsenyys Natossa ole mahdollinen keskellä sotaa, maa tarvitsee nyt jotain muuta kuin Bukarestin vuoden 2008 Nato-huippukokouksen kirjausten toistoa.
Tuolloin Nato-maiden johtajat linjasivat, että Ukrainasta (ja Georgiasta) "tulee Naton jäseniä" joskus ja että jäsenyysohjelman (MAP) aloittamista ryhdytään valmistelemaan.
Suomalaisten virkamieslähteiden mukaan neuvottelut Ukrainaa koskevasta muotoilusta alkavat Natossa jäsenmaiden kesken juhannusviikolla. Ilmeisesti joukko jakaantuu osapuilleen kahteen leiriin: niihin, joiden mukaan vuoden 2008 lupauksen toistaminen riittää, ja niihin, joiden mukaan tarvitaan jotain enemmän.
– Ukrainalle tarvitaan poliittinen sitoumuksen osoitus. Muuten maa jää harmaalle vyöhykkeelle, ja se olisi väärä viesti Venäjälle. Euroopan turvallisuutta ei ole olemassa ilman Ukrainaa, linjasi Nato-lähettiläs eräästä Baltian maasta.
Lue myös: Stoltenberg: "Mitä enemmän Ukraina saavuttaa, sitä parempi käsi sillä on neuvottelupöydässä"
Yksimielisyyden löytäminen ei ole helppoa.
– Emme vielä näe, mihin suuntaan tämä on menossa, sanoi huippukokousta isännöivän Liettuan presidentti Gitanas Nauseda kesäkuun alussa uutistoimisto Reutersin mukaan.
Suomalainen Nato-diplomaatti ei elättele suuria toiveita.
– En odota Vilnasta ratkaisevaa askelta Ukrainan Nato-jäsenyyden kannalta.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kutsuttu paikan päälle Vilnaan, mutta hän on tehnyt selväksi, ettei halua tehdä hukkareissua.
– Sanokaahan minulle, kuinka monen ukrainalaisen hengen arvoinen yksi lause Vilnan huippukokouksesta on, hän kysyi Wall Street Journal -lehden haastattelussa aiemmin kesäkuussa.
Ruotsi ja Naton puolustussuunnitelmat
Etenkin Suomelle yksi kysymys on Vilnassa ylitse muiden: Ruotsin pääsy Naton jäseneksi.
Turkin vaalien selvän lopputulokset piti selkeyttää tilannetta, koska uudelleen valitulla presidentti Recep Tayyip Erdoganilla ei pitäisi olla enää mitään saavutettavaa Ruotsin jäsenyyden viivyttämisellä.
Lue myös: Erdogan Ruotsille: Älkää odottako ratkaisevaa muutosta Nato-jäsenyydestä Viljan huippukokouksessa
Erdogan veti mattoa toiveiden alta keskiviikkona vihjaamalla melko selväsanaisesti, että ratifiointia on turha odottaa ennen Vilnan kokousta.
Ukrainan ja Ruotsia koskevien ratkaisujen löytyminen olisi tärkeää, koska silloin Vilnassa voitaisiin keskittyä pääaiheeseen eli yhteisen puolustuksen kehittämiseen ja Venäjän uhkaan.
Pöydällä ovat Naton Euroopan-joukkojen komentajan (saceur) laatimat alueelliset puolustussuunnitelmat, joita pääsihteeri Jens Stoltenberg on kuvaillut näin.
– Ne tarjoavat paljon tarkemmat vaatimukset sille, mitä tarvitaan asevoimiemme muuttamiseen, jotta liittolaiset tietävät tarkalleen, mitä joukkoja ja kyvykkyyksiä tarvitaan, mukaan lukien se, minne ja miten ne sijoitetaan.
Lue myös: Vilnan Nato-huippukokouksen pääkysymys on ratkaista puolustusliiton uusi suhde Ukrainaan
Kasvaviin panostuksiin liittyy myös Naton puolustusmenojen kahden prosentin bkt-tavoite, joka umpeutuu ensi vuonna. Se halutaan nyt muotoilla sitovammin ja lisäevästyksellä, jonka mukaan kyseinen prosenttiluku ei ole enimmäis- vaan vähimmäismäärä.
Lisäksi puolustusteollisuuden kapasiteettia pitäisi Nato-maissa saada nostettua pikaisesti suuremmaksi, minkä on osoittanut muun muassa ammusten kulutus Ukrainassa.