Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut toisen lausuntonsa niin sanotusta käännytyslaista. Valiokunnan lausunnon mukaan laki voidaan säätää poikkeuslakina.
Lausunto käännytyslaista valmistui hieman viiden jälkeen iltapäivällä kokouksen päätyttyä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) kertoi puoli kuuden aikoihin medialle, että mietintölausunto on valmistunut. Vestmanin mukaan hallintovaliokunnan mietintöluonnoksen sisältämä säännös jälkikäteisestä oikeusturvamenettelystä täyttää perustuslakivaliokunnan vaatimukset.
Lausuntoon sisältyy eriävä mielipide.
Äänet jakautuivat Vestmanin mukaan 15–2. Vestman kertoi medialle, että osa olisi halunnut edelleen jatkaa asiantuntijakuulemisia, mutta kokouksen enemmistö äänesti tätä vastaan.
Vestmanin mukaan äänestys suoritettiin käsiäänestyksellä, jonka vuoksi kokouksen pöytäkirjaan ei kirjattu, kuka äänesti mitä. Vestman tarkentaa, että myöhemmin julkaistavassa eriävässä mielipiteessä ilmenee, ketkä eriävän mielipiteen jättivät.
Pian kokouksen jälkeen perustuslakivaliokunnan Fatim Diarra (vihr.) ja Anna Kontula (vas.) tiedottivat jättäneensä kokouksessa eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan käännytyslakilausuntoon.
Heidän mielestään hallintovaliokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset eivät ole riittäviä.
Diarra ja Kontula jättivät eriävän mielipiteen myös kesäkuun kokouksessa, jolloin äänet jakautuivat myös 15–2.
Diarra kommentoi toimittajille ennen kokouksen jatkumista iltapäivällä, että aihe on edelleen ongelmallinen.
– Ajattelen, että perustuslaki, ihmisoikeudet ovat edelleen ne, joita haluamme tässä suojella.
Asiantuntijoita kuultiin
Kiistelty laki lähetettiin tällä viikolla SDP:n vaatimuksesta ylimääräiselle kierrokselle perustuslakivaliokuntaan, joka on jo kertaalleen antanut laista lausunnon. Nyt toisella kierroksella valiokunta ei enää syynää lakiesitystä läpi kokonaisuudessaan.
– Perustuslakivaliokunta arvioi nyt sitä, täyttääkö hallintovaliokunnan mietintöluonnos perustuslakivaliokunnan ponnessa olevan vaatimuksen, että maahan pyrkiville henkilöille pitää olla jälkikäteinen oikeusturvakeino, jonkinlainen sellainen, Vestman sanoi kokoukseen saapuessaan.
Valiokunnassa kuultavina olivat muun muassa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, professorit Mikael Hidén ja Janne Salminen, tiedustelukeskuksen johtaja, eversti Mikko Lehmus Rajavartiolaitoksesta sekä hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.). Lisäksi valiokunta saa kirjalliset lausunnot professori Olli Mäenpäältä ja professori Tuomas Ojaselta.
Osa demareista vastustaa
Käännytyslain taakse tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, jotta se voitaisiin säätää kiireellisenä ja saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Lain läpimenon kannalta avainasemassa on oppositiopuolue SDP, jonka eduskuntaryhmä on jakautunut suhtautumisessa käännytyslakiin.
STT:n tietojen mukaan SDP:n eduskuntaryhmässä on yhdeksän edustajaa, jotka suhtautuvat kriittisesti käännytyslakiin. Heistä osa puntaroi vielä lopullista kantaansa.
SDP:n kansanedustajista Nasima Razmyar on ilmoittanut, ettei aio äänestää käännytyslain puolesta. Demareista myöskään Elisa Gebhard, Timo Harakka ja Matias Mäkynen eivät Helsingin Sanomien mukaan aio äänestää lain puolesta, jos se etenee eduskunnan suureen saliin.
Lue myös: MTV:n tiedot: SDP ja RKP päättävät kantansa käännytyslakiin vasta ensi viikolla
Gebhard, joka on perustuslakivaliokunnan varajäsen, saapui tänään aamulla paikalle valiokunnan kokoukseen. Hän ei antanut kommentteja medialle.
Oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto, joilla on yhteensä 24 kansanedustajaa, vastustavat käännytyslakia. Lisäksi hallituspuolue RKP:n Eva Biaudet on sanonut, ettei kannata käännytyslakia.
Viiden kuudesosan enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joihin ei lueta tyhjiä tai hylättyjä ääniä. Se tarkoittaa, että täysistunnossa ei-ääniä saa olla korkeintaan 33, jotta poikkeuslaki voidaan julistaa kiireelliseksi.
Täysistuntoon ensi viikolla
Nyt perustuslakivaliokkunalta saadun vihreän valon jälkeen, voi hallintovaliokunta sen jälkeen viimeistellä oman mietintönsä. Valiokunnan kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta se voisi olla mahdollisesti maanantaina.
Käännytyslain on ennakoitu tulevan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn tiistaina. Äänestysten vuoro voisi olla ensi viikon perjantaina.
Käännytyslailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun itärajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.
Lain soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattua sekä erittäin korkean kynnyksen takana esimerkiksi tilanteissa, joissa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.