Perheasunnon perusparannus: kylpyhuoneen vedeneristys

Eristystyön eri vaiheissa on pysyttävä saman tuoteperheen piirissä. Ei pidä käyttää esimerkiksi yhden perheen pohjustetta ja toisen eristettä.

Tuotteiden kanssa on oltava muutenkin tarkkana ja tarkastettava, että ne ovat VTT:n sertifioimia. Silloin valmistaja on laatinut työohjeet, joita noudattamalla saadaan aikaan tietyn vedeneristyskyvyn omaava pinta. Jos niistä poiketaan, lopputulos heikkenee ja tulevaisuudessa on kosteusvaurion vaara.

On myös huomattava, että taloyhtiöissä on aina otettava yhteys isännöitsijään jo kylpyhuoneremontin suunnitteluvaiheessa.

Kylpyhuoneen vedeneristystyö kulkee siten, että seinät eristetään ja laatoitetaan ensin ja lattian eristykseen ryhdytään vasta sen jälkeen.

Työjärjestys johtuu siitä, että vedeneriste on ohut kalvo, joka ei kestä päällä kävelemistä. Lisäetuna on se, että lattian vedeneriste saadaan vietyä seinälle turvallisen korkealle ja samalla tulee kitattua ja käsiteltyä seinälaatoituksessa käytetyn apuriman jättämät naulojen kolot.

Seinän laatoitus aloitetaan tukiriman päältä toiseksi alimmasta laattarivistä ja alin rivi jätetään viimeiseksi. Sen paikka on siis vapaana ja käytettävissä, kun lattiaa laatoitetaan. Alimmat seinälaatat kiinnitetään kaikkein viimeisinä, sitten kun lattiakin on jo laatoitettu.

Vedeneristeen alle vedetään ensin pohjuste, jota ohennetaan valmistajasta riippuen paljon, vähän tai ei ollenkaan. Tähän vaikuttaa myös se, onko alla betoni- vai levypinta. Kun tämä niin sanottu ”praimeri” on kuivunut, ryhdytään valmistelemaan varsinaisen eristemassan levittämistä.

Tässä käytetty Kiillon yksikomponenttieriste on siitä mukava, että kirkkaan turkoosin värin ansiosta on helppo nähdä, mitkä kohdat on jo käsitelty. Kaikissa kulmissa ja läpivienneissä käytettiin vahvikekankaita, -nauhoja ja valmiita vahvikekappaleita. Myös seinälevyjen saumat ja pystysuorien ruuvirivien kohdat peitettiin saumanauhalla, sillä nauha lisää elastisuutta ja antaa murtovenymää elämisen varalle.

Eristemassaa on levitettävä seinälle noin 0,6 ja lattialle noin 0,8 litraa neliölle. Tämän määrän on myös kuluttava, sillä vain silloin saadaan aikaan varmasti riittävä ainevahvuus. Tähän ei koskaan päästä yhdellä käsittelykerralla, niitä vaaditaan aina vähintään kaksi. Aineen kulumista on paras tarkkailla työn kuluessa ja suhteuttaa jäljellä oleva määrä vielä käsiteltävään alaan. Se kertoo, käytetäänkö ainetta riittävästi.

Nurkat, läpiviennit ja lattiakaivo vahvistetaan erikseen

Sekä seinien että lattian nurkkiin ja reunoihin pantiin kangasvahvikkeet ja läpiviennit ympäröitiin kankaalla. Valmistajalta löytyy erityiset vahvisteet sekä sisä- että ulkonurkkiin.

Nauhoja saa huoleti katkaista ja oikeastaan se kannattaakin, koska lyhyemmän nauhan saa helpommin paikalleen suorana ja rypyttömänä. Nauhanpätkien päät pannaan reilusti limittäin. Kaava on suunnilleen sama niin nauhojen kuin läpivientikappaleidenkin kohdalla: ensin reilusti massaa alle, painetaan nauha tai kangas siihen mahdollisimman tiiviisti esimerkiksi muovilastalla ja lopuksi päälle levitetään vielä kerros eristettä. Isoille seinäpinnoille eristemassa telataan vasta sitten, kun kaikki vahvikkeet ovat paikallaan.

Lattiakaivo vaatii erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta Täällä kaivo peitettiin ensimmäiseksi paksulla, kalvomaisella butyylisuojalla, jonka liimapuoli tarttuu tiukasti kiinni pohjusteeseen – niin tiukasti, ettei sitä saa missään tapauksessa päästää kiinni itseensä, silloin homma menee heti metsään – minkä jälkeen suojaan leikataan muutama sentti kaivon läpimittaa pienempi reikä.

Kiristerenkaaseen pyyhkäistään hiukan vedeneristemassaa ja työnnetään se läpi reiästä, jonka reunat taittuvat renkaan ja kaivon sisäpinnan väliin. Niistä leikataan ylimääräinen osa pois renkaan alareunaa myöten ja kun massa on kuivahtanut, kiinnitys varmistetaan vielä butyylimassalla.

Rakennusmääräyskokoelman mukaan märkätilan lattiaan saa tehdä vain läpivientejä, jotka ovat tarpeen viemäröinnin järjestämiseksi (RakMK C2 7.3). Jos vedeneristyksen läpi joudutaan jostain pakottavasta syystä tuomaan esimerkiksi vesiputki, sille on valettava noin 5 cm korokekakku. Silloin se ei ole enää lattian tasossa, vaan viisi senttiä ylempänä.

Lisätietoja:

Kiilto Oy

www.kiilto.fi

Lue myös:

    Uusimmat