Eristystyön eri vaiheissa on pysyttävä saman tuoteperheen piirissä. Ei pidä käyttää esimerkiksi yhden perheen pohjustetta ja toisen eristettä.
Tuotteiden kanssa on oltava muutenkin tarkkana ja tarkastettava, että ne ovat VTT:n sertifioimia. Silloin valmistaja on laatinut työohjeet, joita noudattamalla saadaan aikaan tietyn vedeneristyskyvyn omaava pinta. Jos niistä poiketaan, lopputulos heikkenee ja tulevaisuudessa on kosteusvaurion vaara.
On myös huomattava, että taloyhtiöissä on aina otettava yhteys isännöitsijään jo kylpyhuoneremontin suunnitteluvaiheessa.
Kylpyhuoneen vedeneristystyö kulkee siten, että seinät eristetään ja laatoitetaan ensin ja lattian eristykseen ryhdytään vasta sen jälkeen.
Työjärjestys johtuu siitä, että vedeneriste on ohut kalvo, joka ei kestä päällä kävelemistä. Lisäetuna on se, että lattian vedeneriste saadaan vietyä seinälle turvallisen korkealle ja samalla tulee kitattua ja käsiteltyä seinälaatoituksessa käytetyn apuriman jättämät naulojen kolot.
Seinän laatoitus aloitetaan tukiriman päältä toiseksi alimmasta laattarivistä ja alin rivi jätetään viimeiseksi. Sen paikka on siis vapaana ja käytettävissä, kun lattiaa laatoitetaan. Alimmat seinälaatat kiinnitetään kaikkein viimeisinä, sitten kun lattiakin on jo laatoitettu.
Vedeneristeen alle vedetään ensin pohjuste, jota ohennetaan valmistajasta riippuen paljon, vähän tai ei ollenkaan. Tähän vaikuttaa myös se, onko alla betoni- vai levypinta. Kun tämä niin sanottu ”praimeri” on kuivunut, ryhdytään valmistelemaan varsinaisen eristemassan levittämistä.
