Pelastamaan tulleen luotsiperämiehen lapsi hukkui yli sadan muun mukana – Suomen tuhoisimmasta sisävesionnettomuudesta 90 vuotta

Kuru lähti kohtalokkaalle viimeiselle matkalleen perjantai-iltapäivänä Mustalahden satamasta. Sääolosuhteet olivat erittäin huonot ja tuuli puhalsi puuskissa lähes hirmumyrskylukemissa. Kapteeni päätti kuitenkin lähteä matkaan, koska muutama muukin laiva oli tehnyt niin aiemmin. Osa matkustajista jäi suosiolla maihin.

Vähän ennen Siilinkaria 30-metrinen laiva joutui ristiaallokkoon ja vesi syöksyi sisään. Kuru kaatui kyljelleen ja lopulta upposi.

Miehistö mukaan luettuna kyydissä oli kaikkiaan 160 ihmistä, joista vain runsaat 20 pelastui. Rannalle kerääntyi paljon ihmisiä seuraamaan tapahtunutta.

– Sehän siinä olikin painajaismaista, että onnettomuus oli niin kosketeltavan lähellä, mutta he eivät voineet tehdä yhtään mitään, kertoo museokeskus Vapriikin kuva-arkiston tutkija Reetta Tervakangas.

Mukana paljon nuoria

Onnettomuuden traagisuutta korostaa entisestään se, että suuri osa uhreista oli nuoria. Kyydissä oli paljon koululaisia, jotka olivat matkalla vanhempiensa luokse viikonlopuksi. Mukana oli myös tehtailla työskennelleitä nuoria ja meijereiden isäntiä, jotka olivat tulleet kaupunkiin keräämään palkkarahoja.

Ensimmäisenä paikalle saapui Tarjanne -alus, jonka piti alunperin lähteä matkaan ennen Kurua. Pelastustöihin osallistui myös pursiseuran moottorivene. Ruumiiden naaraaminen jatkui vielä seuraavalla viikollakin.

Reetta Tervakangas kertoo, että Tarjanteella pelastustöihin osallistui muiden mukana luotsiperämies nimeltä Leppänen, jolle urakka paljastui traagiseksi.

– Hänen poikansa oli hukkuneiden joukossa. En tiedä, tiesikö hän pelastaessaan, että hänen poikansa oli mukana.

Myrskyn lisäksi onnettomuuteen vaikutti se, että laivaa oli korotettu parilla lisäkerroksella. Se teki Kurusta kiikkerän ja liian syvällä uivan. Laivaan oli tehty muitakin muutostöitä.

Turmassa menehtyneiden hautajaiset pidettiin Tampereen Kalevankankaalla parin viikon kuluttua. Paikalle saapui lähes 10 000 surijaa.

Suomen historian tuhoisimmasta sisävesiliikenneonnettomuudesta tehtiin perinpohjainen tutkinta. Laivan kapteenia syytettiin myöhemmin oikeudessa kuolemantuottamuksista, mutta syytteet hylättiin.

Laivan runko lojuu mökin rannassa Ruovedellä

Toisin kuin uponneet laivat yleensä, Kuru ei jäänyt upoksiin, vaan se nostettiin ylös ja jatkoi matkustajaliikenteessä vielä vuosien ajan. Sen jälkeen laivaa käytettiin proomuna Ruoveden Visuvedellä sijaitsevalla vaneritehtaalla.

Martti Järvinen nosti hylätyn Kurun vedestä vaneritehtaan vierestä ja siirsi sen mökkinsä rantaan 1960-luvulla. Sittemmin mökki ja sen myötä laiva siirtyivät hänen pojalleen Ristolle.

Rantakivien päällä lepäävä Kuru on edelleen vaikuttava näky. Risto Järvinen kertoo, että Kuru houkuttelee vieläkin paikalle asiasta kiinnostuneita, lähinnä veneilijöitä ja laivaharrastajia. Myös kourallinen historiasta kiinnostuneita käy katsomassa laivaa vuosittain.

1970-luvun puolivälistä Järviselle on jäänyt erityisesti mieleen tapaus, jolloin hän oli itse hieman yli 10-vuotias. Iäkäs rouva saapui mökin pihaan Helsingin kilvillä varustelulla taksilla.

– Hän kertoi selviytyneensä onnettomuudesta ja pyysi päästä katsomaan runkoa. Hän kertoi olleensa laivan perän päällä juuri ennen uppoamista.

Järvisen mukaan pohjan metallirakenne on päässyt hapertumaaan, ja runko alkaa olla melko huonossa kunnossa. Kurulle on etsitty ostajaa jo pitkään, mutta vielä kauppoja ei ole syntynyt.

Ylöjärvellä pyöriteltiin pari vuotta sitten Kurun hankkimista muistomerkiksi, mutta valtuustoaloite ei edennyt. 

 – Jos joku haluaa sen muistomerkiksi, niin se joutaa sopivalla korvauksella. Se on hyödynnettävissä, jos jollain vain olisi suunnitelma valmiina.