Pekka Toveri kertoo Israelin maavoimien pistohyökkäysten tarkoituksen: "Ei tämä tähän jää"

Israelin panssarikalusto on vyörynyt Gazaan 0:40
Israelin armeijan lauantaiaamuna julkaisema video, jossa kerrotaan näkyvän Israelin panssarikalustoa Gazassa. Videon kuvausaikaa ja -paikkaa ei ole vahvistettu.

Laaja maahyökkäys Gazaan olisi Hamasin toiveiden ja odotusten mukainen, sanoo Pekka Toveri.

Israelilla on edessään "sarja huonoja vaihtoehtoja", arvioi Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.).

Perjantai-iltana Israelin armeija tiedotti, että se "laajentaa" maaoperaatioitaan Gazassa. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Israel tulitti Gazaa poikkeuksellisella voimalla sekä maalta, mereltä että ilmasta.

Israel on yön ja aamun aikana hyökännyt maajoukoin syvemmälle kuin aiemmin, kirjoittaa israelilaismedia Times of Israel

Israel on kertonut myös aiempina päivinä tunkeutuneensa maavoimillaan Gazaan ja julkaissut näistä iskuista myös videoita. 

Aiempina päivinä Israelin armeija on kuitenkin tiedottanut joukkojensa myös vetäytyneen hyökkäysten jälkeen. Lauantaiaamuna päinvastoin sanottiin, että sotilaat ovat "yhä kentällä".

Toveri kuvailee Israelin ennen viime yötä tekemiä maahyökkäyksiä tiedustelun ja tuhoamisen yhdistelmiksi.

– Lyhyitä pistemäisiä hyökkäyksiä. Tiedustellaan Hamasin puolustuksen ryhmitystä ja tuhotaan ulommaisia asemia. Ei ole sitouduttu pidempään taisteluun, Toveri sanoo MTV Uutisille puhelimitse.

– Nämä tiedusteluhyökkäykset ovat ilmeisesti luoneet sen tilannekuvan, että voidaan tukeutua asuinalueiden reunoille. Ne ovat se lähtöasema, josta voidaan edetä syvemmälle, jos näin on suunniteltu. Ei tämä tähän jää, Toveri jatkaa.

Eristääkö Israel Pohjois-Gazan?

Niin pitkään kuin Israel pääosin tulittaa Gazaa vain kaukovaikutteisilla aseilla, ei Hamas pysty tulenkäyttöön tehokkaasti vastaamaan. 

Hamasin on väitetty vastaavan Israelin iskuihin raketeilla, mutta niiden aiheuttamat tuhot ovat lokakuun 7. päivän yllätyshyökkäyksen jälkeen olleet verrattain vähäisiä. 

Israel eittämättä pyrkii kaikin keinoin välttämään pitkään kaupunkisotaan ajautumisen, Toveri sanoo.

– Yhtenä vaihtoehtona keskusteluissa on ollut Pohjois-Gazan eristäminen. Saartoa voisi ylläpitää pienemmilläkin joukoilla. Hamasilla on arvioitu olevan 30 000–40 000 sotilasta ja ruokaa sekä polttoainetta 3–4 kuukaudeksi, Toveri jatkaa.

– Saarrolla Hamas voitaisiin ehkä kuluttaa loppuun, pakottaa vapauttamaan panttivangit ja jättämään Gaza.

Israelin uskottiin aloittavan laajamittainen maasota pian sen jälkeen, kun Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäyksen suuruusluokka oli selvinnyt. Israelin sotatilan julistuksesta tulee sunnuntaina 29. lokakuuta kuluneeksi kolme viikkoa.

– Israelin näkökulmasta Hamasin julmuudet pitäisi kostaa, mutta ajan myötä realiteetit ovat iskeneet. Koston hinta voi olla kohtuuton. Hamasin sotilaallinen tuhoaminen on varmasti tavoite, mutta miten tehdä se ilman kansainvälisen maineen pilaamista, Toveri pohtii.

Toveri: Laaja hyökkäys on Hamasin toive

Laaja maahyökkäys Pohjois-Gazan valtaamiseksi on se, mihin Hamas on varautunut ja mitä se toivoo, Pekka Toveri uskoo. 

– Israel sitoutuisi silloin lähitaisteluun siviilien seassa. Tuloksena olisi todennäköisesti isot tappiot siviileille ja Israelin armeijalle, Toveri sanoo.

– Nopeasta ja räväkästä hyökkäyksestä tulee äkkiä hidas kulutustaistelu. Kansainvälisen tuen saamisesta tulee sitä vaikeampaa, mitä enemmän siviileitä kuolee, Toveri jatkaa.

Lisää kaupunkitaistelun haasteista voit lukea alla olevasta linkistä.

Luotettavan tiedon saaminen Gazasta on tällä hetkellä todella vaikeaa. MTV Uutisten Jerusalemissa olevan toimittajan Niko Nurmisen mukaan Israel haluaa tehdä operaationsa "turvassa maailman silmiltä".

Yhteydet Gazaan ovat poikki, eikä esimerkiksi kuolleiden ja haavoittuneiden palestiinalaisten määristä ole täten tietoa. Israel on väittänyt, ettei yksikään sen sotilas ole kuollut tai haavoittunut maahyökkäyksissä. 

YK:n yleiskokous vaati varhain lauantaina päätöslauselmassaan välitöntä humanitäärista tulitaukoa Gazaan. Päätöslauselman puolesta äänesti 120 maata. Suomi ja 44 muuta valtiota äänestivät tyhjää.

Lue myös:

    Uusimmat