Tavoitteena on muovisaastumisen lopettaminen vuoteen 2040 mennessä, mutta menetelmistä on maiden välillä erimielisyyttä.
YK-maat ovat kokoontuneet Pariisiin neuvottelemaan yhteisestä muovisopimuksesta, jonka tarkoituksena olisi lopettaa muovijätteen aiheuttama saastuminen vuoteen 2040 mennessä. Taustalla on huoli muovijätteen määrän nopeasta kasvusta.
YK:n ympäristökokous UNEA arvioi vuonna 2016, että maailman meriin päätyi vuonna 2016 noin 9–14 miljoonaa tonnia muovijätettä. Tämän pelätään kolminkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä, jolloin jätettä päätyisi meriin vuosittain jo 23–37 miljoonaa tonnia.
Pariisin neuvottelut päättyvät perjantaina ja seuraavan kerran kokoustetaan marraskuussa Nairobissa. UNEA:n määräaika sopimusneuvottelujen loppuun saattamiselle on vuoden 2024 loppu.
Viiden jälkeen -ohjelman haastatteleman Suomen pääneuvottelijan Tuulia Toikan mukaan nyt neuvotellaan esimerkiksi muovituotteiden kestävästä suunnittelusta. Kertakäyttömuoveista halutaan eroon.
– Muovituotteille voitaisiin asettaa esimerkiksi kierrätysvelvoite, saman tyyppisesti kuin meillä on polttoaineissa, sekä velvoite uudelleen käytölle, jotta ne pysyisivät siellä kierrossa, Toikka selittää.
Suomen ja EU:n tavoitteena on, että sopimuksesta tulisi laillisesti sitova. Muilla YK:n jäsenmailla on kuitenkin eriäviä näkemyksiä siitä, tarvitaanko kansainvälisesti sitovia velvoitteita vai riittäisivätkö kansalliset toimintasuunnitelmat saastumisen lopettamiseen. Toikka liputtaa globaalin sopimuksen tarpeellisuuden puolesta.
– Tarvitaan globaalisti yhteiset ohjaavat säännöt, koska tämä muovin arvoketju ja kauppa ovat globaalia, Toikka toteaa.
