19:ää kieltä opetellut Juha Maalismaa näkee unia saksaksi ja ranskaksi ja on tinkinyt sakkonsa unkariksi – kuuntele, kuinka sama virke vaihtuu sujuvasti 13 kielestä toiseen: "Hollanti on salakieleni vaimon kanssa"

Kempeleläispastori pärjää kielitaidollaan arkisissa tilanteissa lähes maassa kuin maassa. Taannoisessa Kalevan haastattelussa Maalismaan osaamien kielten määrä ynnättiin yhteen, ja lukumääräksi saatiin 19.

Sujuvimmin soljuvat suomen lisäksi englanti, ruotsi, saksa, ranska ja hollanti. Espanjalla ja venäjällä hän pärjää myös, kunhan saa kieliin tuntumaa esimerkiksi paikan päälle matkustamalla, ja italiaa, viroa, norjaa ja portugalia Maalismaa ymmärtää sujuvasti etenkin kirjoitettuna.

Näiden lisäksi Maalismaa, 53, on opiskellut kreikkaa (nykykreikka ja Uuden Testamentin kreikka), latinaa, esperantoa, japania, unkaria, tshekkiä ja Raamatun hepreaa.

Oheisella videolla voit kuunnella, miltä kuulostaa seuraava virke Maalismaan puhumana 13 eri kielellä: "Syödäkin pitäisi, mutta kielten opiskelu on niin hauskaa"

"Aloin nähdä uniakin saksaksi"

Koulussa Maalismaa aloitti 3. luokan englannilla ja 7. luokan ruotsilla. Seuraavana vuonna mukaan tullut saksan opiskelu tempaisi mukaansa kirjeenvaihtokaverien kautta sekä viimeistään lukion toisen ja kolmannen luokan välisenä kesänä 4H-nuorisovahdossa Itävallassa. Hän majoittui perheeseen, jossa ei puhuttu muuta kuin saksaa.

– Aloin nähdä uniakin saksaksi.

Mutta miksi mies päätyi opiskelemaan kieltä toisensa perään?

– Tykästyin niihin jo varhain ja lukiovuosina seurasin televisiosta Buongiorno Italia -kielikurssia. Perusteet oppi, vaikka muuten television kielikurssit ovat vähän vitsejä.

Ei edes lomalle ilman paikallisen kielen osaamista

Ehkä tärkeimpänä ohjenuoranaan Maalismaa pitää sitä, ettei halua käydä maassa turistinakaan opettelemalla paikallista kieltä edes vähän.

Hän myöntääkin tuntevansa vähintään yhden ihmisen, joka puhuu jokaista kieltä paremmin kuin hän.

– Täydellinen kielen vaihtaminenkaan yhdestä toiseen ei suju kuin Haaparannan Ikean kassalla, joka puhuu peräkkäisille asiakkaille täydellistä suomea ja riikinruotsia.

Lähes jokaiseen oppimaansa kieleen liittyy mielenkiintoinen kehyskertomus, joista Maalismaa kertoo seuraavasti:

Mikrouunimekaniikkaa ranskaksi

– Yliopistossa opiskelin sähkötekniikkaa ja ajatuksena oli mennä jatkamaan italian opintoja. Sattuman kaupalla Wienin lentokentällä bussissa törmäsin naapuriin, asuimme Oulussa hyvin lähekkäin. Hän houkutteli minut Ranskan alkeiskurssille, jolle oli menossa.

– Sitten opiskelin Oulun yliopiston kielikeskuksessa ranskaa niin paljon kuin sitä oli tarjolla. Sitähän oli sitten lähdettävä paikan päälle harjoittelemaan, niin pääsin kesätöihin Normandiaan Moulinexille vuonna 1990 mikroaaltouunien magnetroneja mittaamaan.

Maalismaan mukaan kokemus oli hauska etenkin siksi kun ei aluksi älynnyt, kuinka huonosti ranskaa osasi.

– Lähin työkaveri olisi halunnut puhua englantia, niin sanoin, että mene muualle opettelemaan englantia, nyt puhutaan ranskaa.

Maalismaan mukaan ranskalaisten englanti on muutenkin niin hirveää, että "huonommallakin ranskalla puhuu heidän kanssaan selkeämmin kuin sillä englannilla".

Toisessa esimerkissä Maalismaalle lyötiin luuri korvaan, kun ranskalainen ei saanut selvää Maalismaan tekemästä komponenttitilauksesta.

– Siinä piti koota itsensä ja soittaa uudelleen samaan numeroon. Mutta sain kaikki komponentit tilattua.

Lopulta Maalismaa näki unia ranskaksikin.

Hollanti – salakieli vaimon kanssa

Maalismaa tutustui Nokialla työskennellessään Euroopan patenttiyhteistyökuvioihin.

– Suomi oli liittynyt Euroopan patenttikonvehtioon 1995, ja sinne haettiin tutkijoita. Kysyin vaimolta, että lähdetäänkö Hollantiin.

– Jälkikäteen hän sanoi, ettei usko, että pääsisin.

Virastossa piti osata sujuvasti englantia, saksaa ja ranskaa.

– Olin sitten Haagissa ensimmäinen suomalainen, joka osasi jo sinne tullessaan ranskaa.

Lopulta hollannin kielestä tuli ainoa, josta Maalismaa on suorittanut virallisen kielikokeen. Hollannista tuli myös arjen tärkeä työkalu.

– Se oli meillä oli vaimon kanssa salakielenä pitkään. Tytär oppi ymmärtämään, mutta ei puhumaan ja unohti kielen vuosiksi. Hänkin pahus alkoi koulussa saksaa opiskella, niin vaikka ei ymmärtänyt kaikkea, mitä puhutaan (hollanniksi), niin osasi poimia sen oleellisen.

– Enää vaimo ei ole niin innokas hollannin puhuja, mutta aikoinaan hän synnyttikin hollanniksi.

Tankeroespanja

– Jo patenttitutkijana huomasin ymmärtäväni espanjankielistä tietoliikennetekniikan patenttitekstiä aika hyvin – sanasto kun oli ranskan puolelta tuttua.

– Kieltä on tullut opittua pätkittäin matkan varrella. Olin Nokialla töissä 1994 syksyllä yhden radiotekniikan kurssin Barcelonassa. Siinä piti opetella sinne mennessä espanjaa. Ostin kirjan ja opiskelin itsekseni.

Hän jatkoi opintoja Oulun opistossa, mutta työt ja muu arki uuvuttivat niin, ettei Maalismaa jaksanut jatkaa kursseja.

– Myöhemmin, kun tytär lukiossa opiskeli espanjaa, niin ajattelin, että lähdetään uudestaan itsekin. Aloitin nelostason siellä Oulun opistossa, ja kaikki kielioppiasiat sain kahlattua itsekseni läpi.

– Omatoimimatkailu on lisännyt espanjan taitoa, ja olen huomannut pystyväni hoitamaan asiat sillä kielellä. Tankeroespanjaahan se on mutta jos siellä muutaman kuukauden asuisi niin varmaan aktivoituisi.

Onhan se hullua olla osaamatta venäjää

1980-luvun alkupuolella Iin lukiossa Maalismaa ei voinut kuvitellakaan opiskelevansa venäjää.

– Se oli aika poliittisesti värittynyt kieli, melkein olisi pitänyt olla kommunisti.

Aikuisiällä Maalismaalle tuli erikoinen olo, kun hän hoksasi, kuinka paljon venäläisturisteja esimerkiksi Kempeleen kauppakeskus Zeppelinissä pyörii.

– Onhan se hullua, että ovat naapurimaan kansalaisia ja meiltä ei täältä ole Venäjän rajalle kuin 200 kilometriä enkä osaa sanoa heille mitään.

Niinpä Maalismaa aloitti venäjän Kempeleen kansalaisopistossa suoraan kakkoskurssilta edeten vitostasolle asti. Vuoden tauon jälkeen opinnot jatkuivat Oulussa perheen muutettua sinne viime vuonna.

– Venäjä seiska vastaa B1-tasoa. Jos sen verran saa itseään kehua, niin uskoisin olevani parhaita siinä porukassa.

Maalismaan sanavarasto on venäjäksi vielä ohut, mutta hän uskoisi pärjäävänsä, jos eläisi venäjänkielisessä ympäristössä.

– Mutta täällä ei ole ketään venäjänkielistä tuttua, kenen kanssa puhua.

Laulava vallankumous

Maalismaalla on hallussaan myös universaali kieli, musiikki. Hän lauloi nuorempana Oulun yliopiston sekakuorossa Cassiopeiassa, joka teki 1989 keväällä viikon matkan Neuvosto-Viroon Valgaan. Kuten kuoromatkoilla yleensä, majoitus oli perheissä, ja Maalismaa halusi ehdottamasti perheeseen, jossa ei puhuta muuta kuin viroa.

– Silloin itse opiskelin myös ennen sinne menoa. En voi sanoa, että hallitsisin kielen, mutta pystyn kommunikoimaan sellaisia yleisempiä. Ja paremminkin ymmärrän luettua viroa aika pitkälle.

Portugalia ja italiaa soveltaen

Itse opittuna muun muassa verkkopalvelu Duolingon kautta Maalismaa on ottanut haltuun portugalin ja täydentänyt lukiossa aloitettuja italian opintojaan.

– Portugali on sanastoltaan niin lähellä muita romanisia kieliä, että sovelluksilla on voinut opiskella peruskielioppia ja alkeita. Tekstiä ymmärrän kohtuullisesti.

Italian kielen hallintaan on auttanut myös matkustelua maassa.

– Olen törmännyt tilanteisiin, joissa paras yhteinen kieli on heikko italiani. Ymmärrän kirjoitettuna, ja kunpa he malttaisivat puhua hitaammin…

”Anteeksi, miten täältä pääsee Olympos-vuorelle?”

Harvinaisemmista kielistä Maalismaa otti pappiopintojensa avulla haltuun heprean, mutta kreikkaa hän ehti opiskella jo Hollannin-vuosinaan, jossa hänen paras ystävänsä oli kreikkalainen.

– Kun kävimme siellä yhdessä kuntosalilla, hän opetti minulle, miten sanotaan kreikaksi ”Anteeksi, miten täältä pääsee Olympos-vuorelle?”. Sitä sitten toisteltiin, Maalismaa nauraa.

Parkkisakkotinkausta unkariksi

Myös unkarin Maalismaa opetteli itsekseen Nokian työkeikoilla, jossa tehtiin kotikäyntejä asuntoihin lähellä Budapesta.

– En malttanut olla opettelematta. Siellä sitten jossakin perheessä aikamoisen kestityksen kohteeksi pääsi, kun osasi kieltä.

Sujuva keskustelu ei unkariksi häneltä taivu, mutta numeroiden opettelu miljoonaan asti koitui hyödyksi, kun hän tinki poliisin kanssa liikennesakkoja puoleen alkuperäisestä. Silloin hän kuitenkin jousti periaatteestaan.

– Piti puhua muutakin kieltä kuin unkaria, kun huomasin että minullahan on ajokortti hotellihuoneessa, joten ehkä ei kannata hirveän hankalaksi heittäytyä. 

Japanista ja sen kielestä Maalismaa innostui jo nuorena, ja käytti vähät varansa armeijan jälkeen englanninkielisen japaninkurssin tilaamiseen. Japani on yksi kielistä, jonka osaamista Maalismaa tavoittelee parantavansa lähitulevaisuudessa.

Muista toistaiseksi esittelemättömistä kielistä Maalismaa otti norjaa haltuun ennen viime syksyn työmatkaansa. Maalismaa myöntää, että näin monen kielen opettelussa on auttanut se, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne kielet ovat olleet samaa perhettä, germaanisia, slaavilaisia, romanisia ja suomalais-ugrilaisia.

– Tosiharrastajat opiskelevat aina eri kieliperheestä uuden kielen, Maalismaa murjaisee.

Entäs se seuraava uusi kieli?

Kun nyt miehellä on tuntuma 19:ään kieleen, niin mikä olisi se 20:s haltuun otettava?

– Arabia kiinnostaisi aika lailla. Muistan Oulussa teekkariaikanani kävin katsomassa arabian kurssikirjaa, mutta siitä oli hukattu se osa, jossa opetellaan kirjaimet. Se on aika oleellinen osa, joten en lähtenyt siihen hommaan.

Viime kesänä hän myöntää kuitenkin jo aloittaneensa arabian harjoittelun Duolingossa.

Toinen valtakieli kiina on Maalismaan mukaan hankala itseopiskeltava, vaikka ganji-merkit olisivatkin tuttuja japanista.

Maalismaan sylissä on kasa sanakirjoja, joita ei ihan hetkessä plärätä läpi. Mitenkäs vaimo suhtautuu tähän harrastukseen?

– Kyllä hän välillä päätään pyörittelee. Olen ajatellut, että kielten opiskelu on minulle helppoa, mutta vaimo on avannut silmiäni mainitsemalla, että kyllä siihen aika paljon aikaa menee.