Eläketurvakeskuksen mikrosimulointimalli tutkii eläkkeelle siirtymisen taloudellisia kannustimia.
Jos töitä jatkaa vuoden yli vanhuuseläkeiän alarajan, kasvavat loppuelämän nettotulot keskimäärin lähes 10 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen tuoreista laskelmista.
Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 40 000 euroa lisäystä loppuelämän nettotuloihin. Oletuksena on, että työskentely jatkuu ennallaan eläkkeen lykkäämisen aikana, ETK:n tiedotteessa kerrotaan.
ETK:n mikrosimulointimallin mukaan lisävuosi työelämässä nostaa loppuelinkaaren nettotuloja 9 prosenttia vuonna 1964 syntyneellä henkilöllä.
ETK:n laskelmat kuvaavat, kuinka paljon loppuelinkaaren tulot muuttuvat, jos eläkkeelle siirtymistä myöhästyttää 1–5 vuotta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Suurin suhteellinen hyöty työssä jatkamisesta saavutetaan ensimmäisenä vuonna.
Työuran pidentämisen suhteellinen hyöty vähenee hiukan seuraavina lykkäysvuosina, koska lykkäyskorotus ei kasva korkoa korolle.
– Useimmille myöhempi eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa merkittävästi korkeampia tuloja loppuelämäksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, voi itse punnita, kuinka paljon arvostaa eläkkeen tuomaa vapaa-aikaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Naiset hyötyvät enemmän
Eri vuosikymmeninä syntyneiden ikäluokkien välillä on vain vähän eroja. Yksittäisinä tarkasteluvuosina satunnaiset tekijät, kuten hitaan ansiotason kasvun vaikutus eläkkeiden indeksointiin, voivat vaikuttaa lykkäyksen kannattavuuteen. Vuonna 1954 syntyneille lykkääminen oli muita ikäluokkia vähemmän kannattavaa, koska he saavuttivat alimman vanhuuseläkeikänsä kiky-sopimuksen jälkeisenä vuonna.
Naiset hyötyvät eläkkeen lykkäämisestä keskimäärin miehiä enemmän. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään.
Yksilötasolla tarkasteltuna 10 prosenttia miehistä menettää useita prosenttiyksikköjä eläkepääomastaan lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä. Naisilla vastaava osuus on selvästi pienempi.
– Hyöty vaihtelee yksilöiden välillä merkittävästi. Jos henkilö kuolee pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen, ei suuremmasta kuukausieläkkeestä ole juurikaan iloa. Toisaalta, pitkään elävä hyötyy eläkkeen lykkäämisestä muita enemmän, Tikanmäki sanoo.
Myös koulutuksella on merkitystä
Eroja löytyy myös koulutusasteittain. Korkeakoulutetut hyötyvät tyypillisesti lykkäämisestä enemmän kuin ammattitutkinnon suorittaneet.
Toisaalta esimerkiksi vain peruskoulun suorittaneet, vuonna 1964 syntyneet naiset hyötyvät vuoden lykkäyksestä eniten omassa ikäluokassaan. Heillä työeläkkeen pääoma-arvon keskiarvon muutos kahden prosentin reaalikorolla laskettuna oli 4,2 prosenttia vuoden lykkäyksellä, kun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille se oli 3,8.
Myös miehissä samassa ikäluokassa vain peruskoulun suorittaneet hyötyvät enemmän vuoden lykkäyksestä kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Toisaalta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hyötyivät eniten.