Eläketurvakeskuksen mikrosimulointimalli tutkii eläkkeelle siirtymisen taloudellisia kannustimia.
Jos töitä jatkaa vuoden yli vanhuuseläkeiän alarajan, kasvavat loppuelämän nettotulot keskimäärin lähes 10 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen tuoreista laskelmista.
Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 40 000 euroa lisäystä loppuelämän nettotuloihin. Oletuksena on, että työskentely jatkuu ennallaan eläkkeen lykkäämisen aikana, ETK:n tiedotteessa kerrotaan.
ETK:n mikrosimulointimallin mukaan lisävuosi työelämässä nostaa loppuelinkaaren nettotuloja 9 prosenttia vuonna 1964 syntyneellä henkilöllä.
ETK:n laskelmat kuvaavat, kuinka paljon loppuelinkaaren tulot muuttuvat, jos eläkkeelle siirtymistä myöhästyttää 1–5 vuotta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Suurin suhteellinen hyöty työssä jatkamisesta saavutetaan ensimmäisenä vuonna.
Työuran pidentämisen suhteellinen hyöty vähenee hiukan seuraavina lykkäysvuosina, koska lykkäyskorotus ei kasva korkoa korolle.
– Useimmille myöhempi eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa merkittävästi korkeampia tuloja loppuelämäksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, voi itse punnita, kuinka paljon arvostaa eläkkeen tuomaa vapaa-aikaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Naiset hyötyvät enemmän
Eri vuosikymmeninä syntyneiden ikäluokkien välillä on vain vähän eroja. Yksittäisinä tarkasteluvuosina satunnaiset tekijät, kuten hitaan ansiotason kasvun vaikutus eläkkeiden indeksointiin, voivat vaikuttaa lykkäyksen kannattavuuteen. Vuonna 1954 syntyneille lykkääminen oli muita ikäluokkia vähemmän kannattavaa, koska he saavuttivat alimman vanhuuseläkeikänsä kiky-sopimuksen jälkeisenä vuonna.