Paljonko maiden pakkolunastuksesta pitää maksaa? "Hiertää nyt hallitusta"

Hallituspuolueissa on erimielisyyttä siitä, miten paljon maiden pakkolunastuksesta maanomistajille maksettavaa korvausta tulisi korottaa.

Oikeusministeriön lakiluonnoksen mukaan lunastuskorvaukselle määrättäisiin 15 prosentin kiinteä korotus. Se tarkoittaisi sitä, että pakkolunastuksen yhteydessä suoritettavassa lunastustoimituksessa vahvistettavan korvauksen päälle maksettaisiin 15 prosenttia.

Lakiluonnoksen mukaan tämä olisi perusteltua siksi, että eri puolilla Suomea on syntynyt tilanteita, joissa lunastuskorvaus ei aina vastaa lunastettavan omaisuuden täyttä arvoa.

Luonnoksen mukaan lunastettavasta omaisuudesta suoritettavan korvauksen tulisi lisäksi perustua markkina-arvoon, kun tällä hetkellä perusteena on käypä arvo.

Hallituksen porvaripuolueille RKP:lle ja keskustalle omaisuudensuoja ja maanomistajien asema on tärkeää, kun taas SDP, vasemmistoliitto ja vihreät eivät ole lämmenneet korotukselle, vaan ovat pitäneet kuntien maapolitiikan turvaamista olennaisempana.

– Se on käytännössä pelkästään se asia, joka hiertää nyt hallituksen sisällä. Mutta se on se kaikkein keskeisin asia, se lunastettavalle maalle maksettava kiinteä lisäkorvaus, hallituslähteistä kerrotaan.

Lunastuslain uudistusta koskeva oikeusministeriön esitysluonnos lähti lausunnoille vailla sopua. Myös lausuntopalaute on kahtiajakautunutta sen mukaan, arvioiko palautteen antaja uudistusta kunnan vai maanomistajan näkökulmasta. Lausuntokierros päättyi 15. syyskuuta.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan lunastuslain uudistuksessa tulee parantaa maanomistajan oikeusturvaa, mutta samalla turvata kuntien maapolitiikka.

Uudistus nähdään tarpeelliseksi, sillä korvausperusteita ei ole muutettu lain voimaantulon 1977 jälkeen kertaakaan.

MTK ja kunnat tyystin eri linjoilla

Oikeusministeriössä käydään parhaillaan läpi lausuntopalautetta. Siitä tehtävän tiivistelmän arvioidaan valmistuvan muutaman viikon sisällä. Hallituspuolueet neuvottelevat myöhemmin sen pohjalta.

– Lunastuskorvaukselle suoritettava korotus on se, mikä toistuu kaikissa annetuissa lausunnoissa. Se ehdotus tuntuu puhuttaneen ja mietityttäneen eniten lausunnon antajia, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jari Salila.

Hän ei ota kantaa siihen, tuleeko ehdotukseen vielä muutoksia.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) vaatii lausunnossaan, että korotusprosentti nostetaan vähintään 25 prosenttiin kuten Ruotsissakin. MTK:n mukaan kunnat ovat viime vuosina alkaneet käyttää pakkolunastusta entistä hanakammin hyödykseen maanhankinnassa erityisesti kasvukeskusten liepeillä.

Kuntaliitto puolestaan esittää prosenttikorotuksen poistamista esityksestä. Se arvioi, että lunastuskorvauksen markkina-arvon päälle tehtävällä 15 prosentin korotuksella olisi suora vaikutus maan hinnan suhdanteista riippumattomaan ja perusteettomaan nousuun, joka siirtyisi rakennuspaikkojen ja asuntojen hintoihin sekä vuokriin.

Hallituksen sisällä on riitaa myös maankäyttö- ja rakennuslaista, jossa säädetään siitä, millä edellytyksin alueita voidaan tietyissä tilanteissa määrätä lunastettavaksi tai antaa lunastusoikeus. Lunastuslaissa puolestaan säädetään siitä, minkä mukaan korvaus määräytyy.

Lue myös:

    Uusimmat