Pakolaiskriisi haaste Schengenin sopimukselle – Asiantuntija: Houkutus sääntöjen rikkomiseen kasvaa

Presidentti Sauli Niinistö nosti tiistaina suurlähettiläille pitämässään puheessa esiin huolensa rajusti kasvaneesta muuttoliikkeestä. Niinistö sanoi, että kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan EU:n yhteistä maahanmuuttolinjaa.

– Epäonnistuminen tähän ongelmaan vastaamisessa tulee johtamaan vakaviin seuraamuksiin Euroopassa. Voi kysyä, kestääkö esimerkiksi Schengen-järjestelmä mitä tahansa? Vapaa liikkuvuus ei voi olla hallitsematonta liikkuvuutta, Niinistö totesi.

Matkan välimeren yli Eurooppaan on tänä vuonna tehnyt jopa 300 000 siirtolaista. Arvioiden mukaan myös Suomeen tulee ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita. Heitä arvioidaan saapuvan vuoden loppuun mennessä 15 000.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja Euroopan unionin alaisen rajaturvallisuusvirasto Frontexin entinen pääjohtaja Ilkka Laitinen toteaa, että Schengenin sopimus on "niin vahva kuin sen heikoin lenkki on".

– Mitä se (Schengenin sopimus) kestää ja mitä se ei kestä, on riippuvainen siitä, miten jäsenmaat näkevät tuon järjestelmän ja voivatko maan kansalaiset tuntea olonsa turvalliseksi vapaasta liikkuvuudesta huolimatta, Laitinen sanoo.

Hänen mukaansa on hyvinkin mahdollista, että sopimukseen kohdistuu tällä hetkellä poliittista muutospainetta.

– Tässä on hyvin vahvasti vastavuoroisen luottamuksen ja arvostuksen periaatee, jonka varassa sopimus on.

Ei ratkaista aitoja rakentamalla

Laitisen mukaan ei ole yllättävää, että siirtolaisten määrä on kasvanut rajusti viime kuukausien aikana. Myös kesä ja suotuisat sääolosuhteet selittävät määrän kasvua.

– Tiedetään, että painetta on ollut pidemmän aikaan. Tieto mahdollisuuksista ja riskeistä kulkee nopeasti puskaradion kautta.

Esimerkiksi Unkari on parhaillaan rakentamassa raja-aitaa Serbian vastaiselle rajalleen maahantulon rajoittamiseksi. Laitinen ei näe, että aitojen rakentaminen on ratkaisu.

– Ollaan tekemisessä sellaisen ongelman kanssa, jota ei voida pelkästään rajavalvonnallisilla toimenpiteillä ei voida ratkaista.

Niinistön puhe dramaattinen

Ulkopoliittisen instituutin EU-asioihin perehtyneen vanhemman tutkijan Teemu Sinkkosen mukaan Niinistön puhe oli erottuva.

–Se oli yllättävää siinä dramaattisuudessaan, että EU:n perustuskivi vapaa liikkuvuus olisi nyt todella vakavasti uhattuna. Toki keskustelua tästä vapaasta liikkuvuudesta on ollut aikaisemminkin.

Sinkkonen ei usko, että pakolaiskriisi kaataa Schengen-järjestelmän. Muutosten tekemiseen se saattaa kuitenkin johtaa, kuten vuonna 2011. Silloin Ranska perusti vastoin sopimusta rajavalvonnan Italian rajalle, koska Italiasta tuli maahan suuria määriä itä-afrikkalaisia siirtolaisia. 

– Tämä asia ratkaistiin Italian ja Ranskan välisissä neuvotteluissa, mutta se myöhemmin johti siihen, että Schengenin sopimusta muokattiin sillä tavalla, että nykyään on mahdollisuus, jos komissio niin pättää, perustaa tilapäisiä rajavalvontalaitoksia jopa kahden vuoden ajaksi.

Sinkkosen mukaan useasta EU-maasta löytyy tahtoa neuvotella sopimusta uusiksi. EU:n päättäjätasolla on esitetty useita sopimuksen vastaisia lausuntoja. Neuvotteleminen vie kuitenkin aikaa. Vuonna 2011 alkaneen uudelleen arvioinnin jälkeen kesti Sinkkosen mukaan noin kaksi vuotta ennen kuin muutokset astuivat voimaan.

Sinkkonen pitää mahdollisena, että sopimuksesta huolimatta maat toimivat rajoittaakseen maahan tuloa.

– Näen, että houkutusta tällaiseen sääntöjen rikkomiseen tieten tahtoen on olemassa, koska sillä voidaan tilapäisesti helpottaa tilapäisesti sisäpoliittista tilannetta. Halutaan näyttää kansalaisille, että tehdään jotain, Sinkkonen sanoo.

Tämä hiertäisi Sinkkosen mukaan varmasti välejä EU-politiikkassa.