Paavi Franciscus puhui tänä vuonna joulupuheessaan muun muassa maailmaa kuluneen vuoden aikana runnelleesta koronaviruksesta.
Hän kiinnitti huomiota pandemian vuoksi kärsineiden tai esimerkiksi työnsä menettäneiden ahdinkoon. Lisäksi hän otti puheessaan esille perheväkivallan uhreiksi joutuneet naiset, joiden tilannetta pandemia ja siitä johtuvat eristystoimet ovat vaikeuttaneet.
Hän toivoi poliittisilta johtajilta kansainvälisen yhteistyön henkeä, jotta voitaisiin taata se, että kaikille voidaan tarjota mahdollisuus saada koronarokotus tai tarvittavaa hoitoa. Hän painotti kaikkien ihmisten olevan samassa veneessä.
– Emme voi pystyttää muureja, kun edessämme on haaste, joka ei tunne rajoja, paavi sanoi.
Paavin mukaan nyt on entistä tärkeämpää "huomioida toisemme veljinä ja siskoina". Hän kuvaili nykyhetken olevan ekologisen kriisin ja vakavan taloudellisen sekä sosiaalisen epätasapainon aikaa, jota kulkutauti pahentaa entuudestaan.
Sodan jaloissa olevat lapset maksavat kovan hinnan
Pandemian lisäksi Franciscus otti kantaa muun muassa lasten oloihin sodan keskellä sekä Azerbaidzhanin ja Armenian väliseen Vuoristo-Karabahin konfliktiin.
Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä sodan vuoksi kärsivien lasten tulisi paavin mukaan koskettaa jokaisen hyväntahtoisen omaatuntoa. Hän toivoo tätä, jotta näiden konfliktien syihin voitaisiin puuttua ja ryhtyä toimiin rauhaisan tulevaisuuden rakentamiseksi.
Franciscus kuvaili lasten maksavan kovan hinnan sodan kauhujen vuoksi näissä maissa.
Paavi peräänkuulutti myös osapuolia ja kansainvälistä yhteisöä huolehtimaan siitä, että Vuoristo-Karabahissa ja Itä-Ukrainassa pidetään kiinni tulitaukosopimuksista. Lisäksi hän toivoi, että näillä alueilla käytäisiin vuoropuhelua, jota hän kuvaili "ainoaksi tieksi" rauhaan ja sovintoon pääsemiseksi.