Joulu kolkuttelee ovella, ja joulukiloja pelkäävä saattaa harkita juhlaa edeltävää paastoa ehkäistäkseen etukäteen vaa’an lukeman nousemista. Laillistettu ravitsemusterapeutti Mikko Rinta Terveystalosta kuitenkin sanoo, ettei joulusyömistä kannata pelätä vaan suoda itselleen muutama huoleton päivä ruokailun suhteen.
Yksinkertaisuudessaan paasto tarkoittaa ruokailujen välistä aikaa. Usein paastosta puhuttaessa kuitenkin tarkoitetaan pitkiä aikoja, jolloin ollaan syömättä oletettujen terveyshyötyjen toivossa.
Paaston hyödyt saattavat usein kuitenkin jäädä haaveiksi, sillä paasto ei esimerkiksi pienennä mahalaukkua niin merkittävästi, että se hillitsisi syödyn ruoan määrää. Oikeastaan asia on jopa päinvastoin.
– En suosittelisi tälle viikolle pitkää paastoa, sillä siinä saattaa syömiskäyttäytyminen kieroutua. Syömättömyys voi provosoida siihen, että jouluna syödään oikein olan takaa, Mikko Rinta kertoo.
Järkevintä olisi ottaa maltti mukaan joulupöytään, joka ei yleisestä käsityksestä huolimatta notku pelkkiä huonoja vaihtoehtoja.
– Jouluruoka ei ole yhtä kuin lihominen. Joulu käsitetään kolmen–kymmenen päivän periodiksi, jossa saa vetää aika paljon energiaövereitä, jotta paino nousisi kovin paljon. Kiloja ennemmin paino nousee korkeintaan satoja grammoja.
– Usein jouluun liittyy rauhoittumista, joka on positiivinen asia painonhallinnan kannalta, sillä silloin stressitasot laskevat, Rinta muistuttaa.
Paasto saattaa sekoittaa kehon ja mielen
Paastotessa painon pudotus tapahtuu menetetystä aktiivisesta lihaskudoksesta, mikä puolestaan hidastaa aineenvaihduntaa. Kun paino sitten todennäköisesti joulun jälkeen nousee samoihin lukemiin kuin ennen juhlaa, kehonkoostumus on aiempaa huonompi. Lihasmassa on korvautunut rasvalla.
