Pääministeri Marin: Ukrainalle annettavaan uuteen apuun sisältyy aseita, Venäjän joukkotuhoaseet herättävät huolta

–  Venäjä on osoittanut toiminnallansa, että se kykenee mihin tahansa. Se ei noudata mitään kansainvälisiä pelisääntöjä, joihin se on itse aikaisemmin sitoutunut, Marin kommentoi.

Sotilasliitto Naton huippukokouksen yhteydessä pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi Naton vahvistavan taisteluosastojensa kykyä puolustautua kemiallisia, biologisia tai ydinaseuhkia vastaan.

Marinin mukaan EU-maiden johtajien on käytävä yhdessä keskustelu siitä, miten joukkotuhoaseiden mahdolliseen käyttöön reagoitaisiin.

Naton Stoltenbergin mukaan Venäjän mahdollinen kemiallisen aseen käyttö muuttaisi Ukrainan sodan luonnetta perusteellisesti. Nato-huippukokouksen loppujulkilausuman mukaan mikä tahansa biologisen tai kemiallisen aseen käyttö johtaisi vakaviin seurauksiin.

Marin sanoo, että Suomi on varautunut uhkaan monella tavalla ja varautumistyötä tehdään koko ajan. Hallitus esimerkiksi valmistelee selontekoa, joka käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa Venäjän hyökkäyksen muuttamassa maailmassa.

Kerroimme aiemmin: Suomi antaa lisää puolustustarvikkeita Ukrainaan

Uusista pakotteista keskustelua

EU-maiden johtajien huippukokouksessa vierailee Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden, jonka kanssa EU-johtajat keskustelevat illallisella Ukrainalle lisättävästä tuesta ja mahdollisista uusista pakotteista Venäjää vastaan.

Pakotteilla pyritään luomaan painetta Venäjää vastaan niin, että sotatoimet Ukrainassa saataisiin päätökseen mahdollisimman pian.

Marin ei halunnut tarkemmin ennakoida sitä, pääsevätkö EU-maat sopuun uusista pakotteista tässä kokouksessa.

–  Uskoisin kyllä, että meillä on yhteistä tahtoa edelleen kiristää pakotteita. Erityisesti etsiä kaikki sellaiset porsaanreiät, jotka tällä hetkellä heikentävät pakotteiden vaikutusta, Marin sanoi.

EU-maiden johtajien on määrä saada EU-komissiolta katsaus jatkotoimista.

–  Me olemme asettaneet hyvin kovat pakotteet, ja pitää varmistaa, että ne myös toimeenpannaan kaikissa jäsenmaissa yhdenmukaisesti.

Suomi voimakkaampien toimien kannalla

Kaksipäiväinen huippukokous jatkuu huomiseen, jolloin on tarkoitus keskustella energiakysymyksistä. Marin ennakoi, että energiapolitiikka saattaa nousta kokouksen keskeisimmäksi teemaksi.

Toissa viikolla järjestetyssä epävirallisessa huippukokouksessa Ranskan Versailles'ssa EU-maiden johtajat linjasivat, että EU:n tulisi pyrkiä eroon venäläisestä tuontienergiasta mahdollisimman pian.

Osa EU-maista on kuitenkin varsin riippuvaisia venäläisenergiasta. Marinin mukaan tuontienergiasta irtautuminen iskisi Venäjään kovasti.

–  Samalla ymmärrämme sen, että moni eurooppalainen maa on riippuvainen Venäjältä tuodusta fossiilienergiasta, Marin sanoi saapuessaan huippukokouspaikalle.

Marin ei ottanut suoraan kantaa siihen, voisiko Suomi päättää yksin Venäjältä tuodusta energiasta luopumisesta. Marin korosti yhteisen rintaman tärkeyttä.

–  Ilman muuta tuemme tätä yhteistä työtä ja me olemme olleet voimakkaampien pakotteiden kannalla.

Marin ei tyrmää hintakattoa

Marin pitää hyvänä sitä, että komissio on tehnyt uusia ehdotuksia energiakysymyksen ratkaisemiseksi. Yksi niistä on työryhmän perustaminen maakaasun yhteishankintoja varten.

Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Euroopassa kipuiltiin nopeasti kohonneiden energian hintojen vuoksi.

Osa EU-maista haluaisi hillitä kehitystä hintakaton avulla. Marinin mukaan hintakattoa ei kannata suoriltaan tyrmätä, mutta eri ehdotusten vaikutukset on arvioitava tarkkaan.

–  Me emme halua sellaisia toimia, jotka aiheuttavat markkinahäiriöitä tai vaikeuttavat tätä tilannetta entisestään.

Kriittinen suhtautuminen elvytykseen

Pääministeri Marin ei odota, että huippukokouksessa käytäisiin laajaa keskustelua mahdollisista elvytystoimista talouden tukemiseksi, kun energia- ja puolustusmenot kasvavat.

Koronakriisin aikana EU-maat sopivat 750 miljardin euron elpymispaketista talouden tukemiseksi. Marinin mukaan Suomi suhtautuu kriittisesti mahdollisten uusien elvytysvälineiden rakentamiseen.

–  Suhtaudumme kielteisesti, täysin yksiselitteisen kielteisesti tällaisiin avustusmuotoisiin välineisiin, Marin sanoi eilen.

Marin kertoo ymmärtäneensä, että Saksa ajattelisi elvytyskysymyksestä hyvin samalla tavalla kuin Suomi.