Joidenkin ihailema uljas lintu. Toisten inhoama uimarantojen ja puistojen sotkija. Valkoposkihanhet herättävät monissa ihmisissä paljon tunteita.
Pääkaupunkiseudulla valkoposkihanhia näkee erityisesti rannoilla ja puistoissa. Tänä vuonna niiden pesintä ei kuitenkaan onnistunut vaan poikasmäärä romahti.
Suomen ympäristökeskus Syke ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien pesimäkannan kehitystä ja tänään julkaistujen tietojen mukaan poikasten määrä on romahtanut pääkaupunkiseudulla peräti 30 prosentilla. Poikasten määrän romahdusta selittää etenkin kevään oikukas sää.
– Keväällä huhtikuussa meillä oli kaksikin kappaletta lumimyräköitä, ja pesiminen lumen seassa on aika hankalaa. Ja heti sen jälkeen tuli todella kuumaa. Hanhethan ovat ruohonsyöjiä ja ne tarvitsevat sitä tuoretta ruohoa, joka sitten kärähti auringossa, selittää Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kim Jaatinen.
Pääkaupunkiseudun hanhikanta vakiintunut
Heinäkuun lopulla pääkaupunkiseudun rannoilla ja puistonurmilla laiduntavia hanhia laskettiin olevan yhteensä 5338, joista poikasten osuus oli tänä vuonna vain 492. Osuus havaituista hanhista oli vain reilut yhdeksän prosenttia, joka on merkittävästi viime vuotista vähemmän. Poikasmäärän lasku ei kuitenkaan ole kovin poikkeuksellista.
– Luonnossa vaihtelu on aika yleistä, koska sääntyminen onnistuu hyvin vaihtelevasti. Valkoposkihanhi on kuitenkin pitkäikäinen, eikä aikuisten kanta ole laskenut, vaikka poikasten määrä heittelehtisikin vuodesta toiseen, kertoo Jaatinen.
Poikasmäärän hurja lasku ei siis vielä hanhikantaa pääkaupunkiseudulla laske, mutta jos se jatkuisi vuodesta toiseen, se vaikuttaisi hanhikantaan. Pääkaupunkiseudun hanhien kokonaismäärä on vakiintunut noin 6000 hanheen.
Venäjän tundralla pesivät hanhet aiheuttavat viljelyksille tuhoja
Otsikoihin ja hallitusohjelmaan päätyneet valkoposkihanhet ovat Venäjän tundralla pesiviä hanhia, jotka levähtävät muuttomatkallaan keväällä ja syksyllä Suomessa. Ne aiheuttavat viljelyksille tappioita ruokaillessaan pelloilla.
Pääkaupunkiseudun hanhien ja kaupunkilaisten rinnakkaiseloa voidaan edistää esimerkiksi viheralueiden suunnittelulla.
– Voidaan esimerkiksi aidata alueita, poikaset eivät pysty lentämään niiden yli. Ja nurmikkoalueita voidaan muuttaa niityiksi, koska siellä on korkeampaa kasvustoa, hanhet eivät viihdy siellä, kertoo Jaatinen.