Tästä syystä valkoposkihanhia ei saa metsästää Suomessa, vaikka vastaavaa tehdään Ruotsissa ja Virossa

Valkoposkihanhen metsästyksen sallimista valmistellaan 2:09
Maa- ja metsätalousministeriö asetti virkamiestyöryhmän selvittämään valkoposkihanhen metsästämisen sallimista toukokuussa.

Suomalaisen käytännön mukaan poikkeuslupia EU-direktiivillä rauhoitetun valkoposkihanhen metsästämiseksi ei ole annettu vuosiin, vaikka lintua metsästetään Ruotsissa ja Virossa. 

Suomen kautta muuttaa nykyään noin 1,5 miljoonaa valkoposkihanhea vuosittain, ja samalla linnun aiheuttamat vahingot maataloudelle ovat lisääntyneet merkittävästi.

Luonnonsuojelulain poikkeuslupia käsittelevä Varsinais-Suomen ely-keskus on myöntänyt viimeisimmät poikkeuslupansa valkoposkihanhien kuoliaaksi ampumiseen vuonna 2022.

Vanhoja vielä voimassa olevia, toissa vuonna myönnettyjä poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen on 35 tilalla.

Varsinais-Suomen ely-keskus ei näe enää perusteltuna myöntää uusia poikkeuslupia, koska lintujen tappaminen on viimeinen keino, jolla vahinkojen syntymistä voidaan ehkäistä. Ely-keskuksen ylitarkastaja Robin Ramstedt kommentoi asiaa sähköpostitse.

– Luonnonvarakeskuksen esittämien tutkimustulosten perusteella lintuja vahingoittamaton paukkupatruuna on yhtä tehokas valkoposkihanhien karkottamisessa kuin kuoliaaksi ampuminen, eikä lupia tappamiseen ole tästä syystä myönnetty.

Valkoposkihanhi on tällä hetkellä rauhoitettu Euroopan unionin lintudirektiivissä, josta voidaan poiketa, mikäli lajin aiheuttamalle ongelmalle ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua.

– Paukkupatruunan käytöstä muuna tyydyttävänä ratkaisuna on Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2023.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa havaittiin, että niin sanotuilla hanhipelloilla voidaan hallita lajin aiheuttamia vahinkoja, mutta ei merkittävästi vähentää niitä.

Samaisessa Euroopan unionissa valkoposkihanhia voidaan Metsästäjäliiton mukaan metsästää esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.

Ramstedtin mukaan asiaa pitäisi tarkastella erikseen näiden maiden lainsäädännön pohjalta kansallinen oikeuskäytäntö huomioiden.

Poikkeuslupien myöntäminen uudelleen vaatisi hänen mukaansa todisteita valkoposkihanhien karkotuksen riittämättömyydestä linnun aiheuttamien vahinkojen torjumisessa.

– Hanhien karkottamisen toimivuuteen vaikuttaa, miten niillä on käytössä häirinnältä vapaita ravintopeltoja.

Hanhiharrastaja kritisoi keskustelun ilmapiiriä

Hanhia seuranneen helsinkiläisen Susanne Jacobsonin mielestä valkoposkihanhien ympärillä käytävää keskustelua leimaa tiedonpuute ja myös väärä tieto.

– Näen, että väärästä tiedosta tai tiedonpuutteesta kumpuavat ennakkoluulot ovat sen taustalla, miksi osa ihmisistä ei pidä hanhista ja liittää lintuihin ominaisuuksia, jotka eivät pidä paikkaansa.

Yksi tällainen aihe koskee hänen mukaansa hanhien jätöksiä puistoissa. Pääasiassa ruohoa syövän linnun ulostetta verrataan hänen mukaansa sekasyöjien jätöksiin, ja ne ovat kaksi eri asiaa.

– Hanhen kakka on käytännössä lähes pelkkää sulamatonta ruohoa. Asiantuntijat ovat testanneet, että se neutraloituu 20 minuutissa auringon UV-säteilyssä ja häviää ruohoon yhdessä vesisateessa.

Toinen epäkohta keskusteluissa liittyy Jacobsonin mukaan pelloilla ja kaupungissa olevien hanhien vaikutuksiin.

– Peltojen hanhet ovat arktiselle alueelle muuttavia lintuja, jotka vain levähtävät pelloilla, kuten ne ovat aina tehneet muuttoreiteillään. Argumentointi arktisten muuttajien ja kaupungissa elävien hanhien välillä sekoittuu. Ikään kuin kaupunkien hanhilla olisi jotain vaikutusta siihen, mitä pelloilla tapahtuu.

Hänestä maa- ja metsätalousministeriön asettaman virkamiestyöryhmän tavoite saada valkoposkihanhelle riistalinnun asema edustaa vanhakantaista lähestymistapaa.

– Tässä ei ikään kuin ymmärretä valkoposkihanhen lajin taustaa. Se on aikaisemmin ollut ihmisen toiminnan takia uhanalainen, ja nyt kanta on eräänlaisena ihmeenä elpynyt. Siksi näen sen metsästämisen tavoittelemisen järjenvastaisena toimintana.

Jacobsonista hanhien aiheuttamia viljelyhaittoja voidaan parhaiten estää ohjaamalla hanhet ruokailupelloille pois vahingoittamasta maanviljelijöiden peltoja.

– Hanhet ovat fiksuja lintuja, eivätkä ne muuttolintuina halua tuhlata energiaa turhaan lentelyyn. Jos niillä on soveltuvaa ravintoa tarjoavat pellot, joilta niitä ei häädetä, ne viihtyvät siellä. Silloin niillä ei ole mitään painetta lähteä viljapelloille.

Valkoposkihanhen riistalinnun statusta valmistelevan virkamiestyöryhmän toimikausi päättyy marraskuun puolessa välissä.

Lue myös:

    Uusimmat