Valkoposkihanhia halutaan metsästää, vaikka EU sen kieltää – asiantuntija tyrmää: "Pyritty miellyttämään äänestäjiä"

Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLifelle on yhdentekevää, onko valkoposkihanhi Suomessa luonnonsuojelulain vai metsästyslain alaisuudessa, Suomen yhdistyksen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa toteaa.

– Sitä koskevat samat suojelunormit kuin tälläkin hetkellä EU:n lintudirektiivissä, jossa se ei ole metsästettävä laji.

Euroopan unionin lintudirektiivissä valkoposkihanhi on määritelty erityistoimin suojeltavaksi lintulajiksi. Direktiivissä tiukasti suojelluille lajeille on muassa osoitettava erityissuojelualueita, jotka kuuluvat Natura 2000 -verkostoon.

EU-direktiivit velvoittavat jäsenvaltioita toteuttamaan direktiivissä määritellyt asiat osana omaa lainsäädäntöään. Unionin ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti kansallisen lainsäädännön ja EU-säädösten ollessa ristiriidassa, sovelletaan EU:n säädöksiä.

– Tämä prosessi on populistinen ja liittyy viime vaaleihin, ja tällä on pyritty miellyttämään äänestäjiä. Mitään konkreettista tulosta se ei välttämättä tuo, Arkiomaa toteaa työryhmän suunnitelmista.

"Laji ei ole enää uhanalaiseksi arvioitava"

Maa- ja metsätalousministerin asettama virkamiestyöryhmä aloitti viime viikolla valmistelun valkoposkihanhen ja merimetson siirtämiseksi riistalajeiksi.

Työryhmän tavoitteena on tukea ympäristöministeriötä lajien lisäämisestä EU:n lintudirektiivin metsästettävien lajien listalle.

Virkamiestyöryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusilan mukaan lakitekninen haaste on tiedossa.

– Tarvitsemme taustalle lintudirektiivin muutoksen.

Ruusilan mukaan valkoposkihanhikannan voimakas kasvu on hyvä peruste direktiivin muuttamiselle.

– Laji ei ole enää uhanalaiseksi arvioitava.

Tällä hetkellä Suomeen muuttavan valkoposkihanhipopulaation koko on Ruusilan mukaan noin 1,5 miljoonaa. Muuttavien lintujen määrä vaihtelee vuosittain muun muassa tuuliolosuhteiden mukaan.

– Valkoposkihanhen kannat ovat nousseet hyvin voimakkaasti noin viimeisen 15 vuoden aikana. Muuttomatkoilla erityisesti keväällä ja syksyllä ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja maataloudelle, Ruusila sanoo.

BirdLifen Arkiomaa on kannan koosta toista mieltä.

– Luonnossa mikään kanta ei ole sinänsä koskaan liian suuri, sillä luonto sääntelee kantaa itse. Valkoposkihanhi on eurooppalainen suojelumenestys. Sen kanta oli suurimmillaan 70-luvulla hyvin pieni ja aktiivisen suojelutyön ansiosta on saatu elpymään.

Hanhia pitäisi Arkiomaan mukaan ohjata alueille, jossa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän vahinkoja.

– Kaupungeissa valkoposkihanhia on ollut jo parikymmentä vuotta, ja ihmiset ovat oppineet tulemaan toimeen niiden kanssa.

Ruusila: Hanhien paimentaminen on kallista

Ruusilan mukaan valkoposkihanhen saaminen riistalajiksi laajentaisi käytettävissä olevia vaihtoehtoja vahinkojen hillitsemisessä.

– Hanhipeltoja ja erityisiä karkotustoimia voidaan edelleen hyödyntää. Metsästys ei ole ainoa keino vahinkojen vähentämisessä.

Arkiomaa vastaa suoraan siihen, mitä laajempi keinovalikoima tarkoittaisi.

– Työryhmän työkalu on varmasti ampuminen, ja se ei ole missään nimessä moderni tapa ratkoa ongelmia. Tällä hetkellä on aika hyvä paletti siihen, miten hanhien kanssa toimitaan maataloudessa.

Ruusila pitää hanhien paimentamista varsin kalliina vaihtoehtona.

– Siellä täytyy päivystää jatkuvasti, koska hanhet tottuvat aika nopeasti karkotustoimintaan, ja siirtyvät lyhyitä matkoja seuraavalle pellolle ruokailemaan.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka laajaa kannatusta lintudirektiivin muuttaminen saisi Euroopan unionissa.

– Varmasti se kuuluu osaksi tätä prosessia, että selvitämme kansainvälisen tilanteen, Ruusila sanoo.

Jos muutoshaluja EU:sta ei löydy, työryhmä voi silti kehittää muita toimia valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi.

Työryhmän toimikausi päättyy 15. marraskuuta.

Lue myös: Maanviljelijät pettyivät valkoposkihanhien karkotusavustuksiin: "Käytännössä mennään pellon reunaan ja läpsytellään käsiä"

Lue myös: Valkoposkihanhien pääjoukot jättivät Suomen