Ovien asennus, listoitus ja kellaritilan kuntotutkimuksen tulokset

Kylpyhuoneen ovi on massiivipuuta. Tiinan mielestä vanhassa talossa pitää olla puuta ja onhan myös ääneneristys huomattavasti parempi verrattuna vaikkapa pahvikenno-oviin, varsinkin kun siinä on tiivisteetkin valmiina.

Puitteet asennettiin ruuveilla. Kylpyhuoneen puitteet on koetettava saada mahdollisimman korkealle, etteivät roiskevedet ja muu kosteus pääse hiipimään niiden alle oven alareunasta. Ensimmäiseksi pantiin paikoilleen saranapuoli, jonka alle oli laitettu huolellisesti pystysuoraan linjaan kiilapakat. Niiden avulla toinen oven pystysuorista tasoista saadaan heti kohdalleen. Toinen tulee automaattisesti oikein, kun ovi nostetaan nyt saranoiden varaan. Kun sitä liikutellaan, on hyvin helppo saada myös lukkopuolen puite oikein. Näin ovilevyn ja puitteiden väliin ei jää missään rakoa ja ovi käy oikein - se ei pyri aukeamaan tai painumaan kiinni itsekseen. Kun tämä on tarkastettu, puitteet kiinnitetään lopullisesti. Puuseinä tulee hyvin todennäköisesti elämään ajan mittaan – varsinkin kun kyseessä on kylpyhuone – mutta näppärien saranoiden säätöruuvien ansiosta oven käynti on helppo pitää jatkossakin oikeana. Listat antavat viimeisen silauksen

Listat viimeistelevät jokaisen remontin. Ne ovat sitten aina näkyvissä, joten kulmien viimeistelyssä kannattaa nähdä aikaa ja vaivaa. Yleensä jiirit on tehty sirkkelillä, mutta vähemmän tekevälle käsikäyttöinen jiirisaha on oikein kätevä. Lattialistoiksi valittiin johtourallinen lista, jonka taakse johdot saa kätevästi piilotettua. Ovilistoiksi tuli tosi jykevät 7 cm levyiset listat, joilla oviaukkoihin saadaan näyttävyyttä ja ilmettä. Valmiiksi maalatut listat kiinnitettiin viimeistelynaulaimella, jossa käytettiin 40 mm valkopäisiä nauloja. Kattoon tuleva holkkalista aiheuttaa usein kokonsa ja profiilinsa takia hiukan päänvaivaa jiireissä, mutta mallikapulan avulla sovittelemalla siitäkin aina lopulta selvitään.

Kuntotutkimuksen tulos muutti suunnitelmia

Kellarista otetut näytteet oli saatu tutkittua. Tulos oli karua luettavaa. Kun materiaalit tutkittiin Kuopion työterveyslaitoksella, sisäpuolisissa lämmöneristeissä todettiin erittäin runsaita mikrobipitoisuuksia – pahimmillaan jopa 38 miljoonaa yksikköä, kun suurin sallittu määrä on sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan 10 000. Tämä viittaa selvästi poikkeuksellisiin mikrobivaurioihin. Jos tilaa käytettäisiin karkean tavaran säilytykseen – ulkoiluvälineille ja auton renkaille – korjaustoimenpiteiksi riittäisi sisäpuolisen lämmöneristyksen poistaminen ja verhomuuraus. Näin kellarista saataisiin puolilämmin tila.

Jos tilassa haluttaisiin varastoida vaatteita ja mattoja, korjaukset täytyisi siirtää rakennuksen ulkopuolelle ja tehdä sinne kunnon kosteuseristykset salaojineen. Asumiskäyttöä tavoiteltaessa korjaukset olisivat vieläkin raskaammat. On myös pidettävä mielessä ilmanvaihto – tehtiin mitä hyvänsä, sen on aina toimittava.

Tiinan oli muutettava alkuperäisiä suunnitelmiaan tältä osin. Kellarista tehdään nyt varasto: "Varastotilaahan tarvitaan aina. Täällä voi varastoida suksia ja fillareita. Onneksi ilmeni, että saan käyttöön vastaavan tilan ullakolta." Sitä ennen ullakko on tietysti remontoitava... onneksi tekijä saattaa löytyä hyvinkin läheltä.

Lisätietoja:

Listat – UPM:n Wisa sarjaa: www.upm-kymmene.fi
Ovi – Kilsgaard: www.kilsgaard.fi

(JKA 26.10.2007)

Lue myös:

    Uusimmat