Useissa kulttuureissa naiset turvautuvat epäsuoraan aggressioon. Livescience-julkaisu kysyy, onko ilkeily naisten luontainen ominaisuus?
"Noitapiiri, 1996: Teini-ikäisten tyttöjen ryhmä alkaa harjoittaa noituutta ja kostaa lopulta jokaiselle heitä vähänkään loukanneelle."
Juoruilua, selkään puukottamista ja joukon ulkopuolelle jättämistä pidetään usein naisten tapoina kohdella ihmisiä, joista he eivät pidä. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että pahan puhuminen ja muu ilkeily todella on luontainen osa naisten sosiaalista kanssakäymistä, kertoo Livescience-julkaisu.
"Villit kuviot, 1998: Kaksi kaunista naisopiskelijaa kieroilee hiuksia nostattavassa trillerissä opettajaansa vastaan."
Aihetta tutkinut Tracy Vaillancourt Ottawan yliopistosta toteaa, että naiset kilpailevat melko rajusti toistensa kanssa.
– Yleensä kyseessä on epäsuora aggressio. (Epäsuorassa aggressiossa) hyökkääjän motiivi jää usein epäselväksi, mutta silti hän aiheuttaa vahinkoa hyökkäyksen kohteelle, Vaillancourt muotoilee.
Tutkijat ovat havainneet, että useissa kulttuureissa naiset turvautuvat mieluummin epäsuoraan aggressioon miesten suosimien fyysisen kontaktin tai avoimen vihamielisyyden sijaan.
"Mean Girls, 2004: Cady Heron liittyy koulun kovistyttöjengiin, joka lopulta kääntyy häntä vastaan ilkeiden temppujen vuoksi."
Durhamin yliopiston evoluutiobiologi Anne Campbellin mukaan naiset eivät ole historiallisesti voineet uhrata itseään ja antautua fyysiseen kamppailuun yhtä helposti kuin miehet. Konfliktien purkaminen selän takana puhumalla ja eristämällä sosiaalisesti eivät vaaranna esimerkiksi pienen lapsen äidin fyysistä terveyttä.
Juoruilun ja eristämisen kohteeksi joutuminen aiheuttaa surua ja ahdistusta. Vaillancourtin mukaan pahan puhuminen saattaa jopa vaikuttaa naisen mahdollisuuksiin parisuhderintamalla, mikäli kaunis nainen panettelee häntä miehelle.
