Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sivuilla julkaistu toimeentulolaskuri on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Joidenkin mielestä laskurissa esitetyt luvut ovat normaaliin elämään verrattuna aivan liian korkeita. HYY:n mukaan luvut perustuvat tutkimuksiin ja esittävät opiskelijoiden keskimääräisiä menoja.
Miinukselle meni -laskuria on voinut kokeilla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sivuilla nyt reilun viikon ajan. Laskurissa käyttäjien annetaan itse kokeilla, miltä kuukausibudjetti näyttäisi opiskelijan silmin.
Verkkosivuille syötetään esimerkiksi vuokraan, ravintoon ja elämiseen liittyviä kuluja, joiden perusteella käyttäjälle kerrotaan "menikö tili miinukselle" vai ei.
Laskuri on herättänyt keskustelua sen sisältämien lukujen takia, sillä joidenkin mielestä elämiseen käytettävät menot ovat huomattavasti tosielämää suurempia eivätkä kuvaa opiskelijoiden oikeaa tilannetta.
Hygieniatarvikkeisiin 360 euroa vuodessa?
Laskurin mukaan esimerkiksi opiskelijan hygieniatarvikkeisiin menisi kuukaudessa 30 euroa. Jos kuukausibudjettiin laskee tätä pienemmän summan, herjaa laskuri miinusta.
– Hupsista, taitaa dödö pettää. Kohtuullinen määrä olisi noin 30 euroa, laskuri toteaa käyttäjälle.
Vuodessa hygieniatarvikkeisiin menevä rahasumma olisi laskurin mukaan siis 360 euroa.
Tämä tuntuu suurelta, mutta HYY:n hallituksen puheenjohtaja Laura Wathén kertoo, että kaikki laskurissa esitetyt luvut perustuvat tutkimuksiin ja selvityksiin.
– Opiskelijoita on todella erilaisia. Osa elää siellä köyhyysrajan alapuolella ja osalla tietysti menee hyvin, joten ymmärrän, että kritiikkiä esitetään. Toki esimerkiksi hygieniatuotteisiin ei aivan joka kuukausi mene tätä summaa, mutta luvut on laskettu oikein, hän toteaa.
"Satsaus ihmisen koulutukseen on satsaus yhteiskuntaan"
Laskuriin on lisätty hygieniatuotteiden lisäksi myös esimerkiksi elektroniikan kuukausieriä ja vapaa-ajan viihdettä. Jos vapaa-ajan viihteeseen laittaa kuukausibudjetiksi 20 euroa, herjaa laskuri jälleen liian pientä summaa.
– Hupsista, melko sydämetöntä. Vapaa-aika on opiskelijallekin tärkeää. Esimerkkeinä Netflix 7,99e, Bookbeat 16,90e, Spotify 9,99e, Helsingin Sanomat 24,30e, laskurissa todetaan.
Luvut ovat ihmetyttäneet monia, sillä esimerkiksi Spotifyn saa opiskelijana 5 euron kuukausihintaan ja Helsingin Sanomien digitilauksenkin kympillä kuussa. Miksei laskurissa ole otettu erillisiä opiskelijahintoja huomioon?
– Laskurilla näytetään niitä asioita, joista opiskelija joutuu elämässään karsimaan. Helsingin Sanomien ja Netflixin tilaaminen ei ole mitään luksusta, vaan moni työssäkäyvä ottaa ne itsestäänselvyytenä. Opiskelija joutuu usein näistä leikkaamaan ensimmäisenä, Wathén selittää.
Wathénin mukaan laskurissa ei ole otettu huomioon opintolainaa, sillä sen tarkoitus on ollut herättää keskustelua opiskelijan kuukausibudjetista ilman lainalla elämistä.
– Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, joka joutuu ottamaan lainaa turvatakseen toimeentulonsa. Haluaisimme mieluummin, että opintorahaa nostettaisiin niin, että sillä voitaisiin kattaa myös opiskelijan peruselämä.
– Satsaus ihmisen koulutukseen on samalla satsaus yhteiskuntaan, Wathén kiteyttää.
"Opiskelijoille ei vaadita luksuselämää"
Miinukselle meni -laskuri on osa 13 ylioppilaskunnan kannanottoa. Kannanoton tarkoituksena on saada päättäjät nostamaan opintoraha viime hallituskauden leikkauksia edeltäneelle tasolle.
Wathén korostaa, ettei opiskelijoille vaadita luksuselämää, vaan jokaisen tulisi taustastaan riippumatta saada elää kohtuullista elämää ja opiskella päätoimisesti.
– On helppoa elää yksi kuukausi ilman vaikkapa harrastuksia, viihdettä, kavereiden kanssa ulkona syömistä tai matkustamista vanhempien luo toiseen kaupunkiin, mutta tällä tavalla eläminen on todella raskasta koko opiskeluajan eli parhaimmillaan 5–7 vuotta, hän toteaa.
Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii mielenterveyden oireilusta
Korkeakouluopiskelijoiden terveyttä kartoittaneen YTHS:n tutkimuksen mukaan 30 prosenttia opiskelijoista kärsii mielenterveyden oireilusta. Yksi tähän vaikuttava tekijä on Wathénin mukaan toimeentulosta huolehtiminen.
– Yleensä opiskelijoiden kohdalla mietitään sitä, kuinka paljon rahaa menee asumiseen, ruokaan ja liikkumiseen. Laskurin avulla halusimme pilkkoa osiin myös sitä, kuinka toimeentulon tarve koostuu muustakin kuin näistä kolmesta.
– Monista asioista voi pihistellä, mutta perushygieniatarvikkeet, lääkkeet, ehkäisy tai vaikkapa uudet silmälasit kuuluvat kyllä siihen kohtuulliseen elämään, Wathén päättää.