Onko valittaminen turhaa? Karu tilasto: Vain murto-osa Kelan päätöksistä muuttuu valittamalla

Kela maksoi etuuksia viime vuonna yli 14 miljardin euron arvosta. Vaikka vain 0,2 prosentista Kelan antamista päätöksistä valitetaan, lautakunnissa ratkaistiin vuonna 2015 yhteensä lähes 30 000 Kelan päätöstä koskevaa valitusasiaa. Vuoden 2015 luvut ovat tuoreimpia saatavissa olevia lukuja valitusratkaisujen osalta.

Tästä on kyse:

– Selvästi suurin määrä Kelan päätösten valituksista ratkaistaan sosiaaliturvan ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnissa.

– Hallitus esitti kesäkuussa, että lautakunnat yhdistettäisiin sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi ensi vuoden alusta.

– Yhdistymisen tavoitteena on muun muassa pitää valitusten käsittelyajat kohtuullisina

– Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan keskimääräinen käsittelyaika oli viime vuonna 7,5 kuukautta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaika on tällä hetkellä noin 10 kuukautta.

– Työttömyysturvavalitusten käsittelyajat ovat pidentyneet jo usean vuoden ajan.

- Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tehdyt valitukset ovat kasaantuneet vuodesta 2014 lähtien ja käsittelyajat ovat kääntyneet kasvuun.

-Valitusaikojen kasvu selittyy osittain sillä, että valitusmäärät ovat kasvaneet kymmenillä prosenteilla viimeisten vuosien aikana. Tarkkaa selitystä sille, miksi valitusmäärät ovat kasvaneet, ei ole selvityksistä huolimatta löydetty.  

Valitusmäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa, eikä kaikkia tulleita valituksia ehditä ratkaista samana vuonna, kun ne ovat tulleet lautakunnalle. Vuonna 2012 sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tuli 21 178 valitusta, kun vuonna 2016 määrä oli jo 27 451.

Vuonna 2012 työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan tehtiin 9 286 valitusta ja vuonna 2016 vastaava luku oli 12 224. Nämä kaksi ovat suurimpia lautakuntia.

Valituksia laidasta laitaan

Ihmiset valittavat erilaisista päätöksistä laidasta laitaan: toiselle kyse on periaatteesta ja toiselle kyse voi olla loppuelämän toimeentulosta.

– Valitukset vaihtelevat kahden euron lääkekorvauksesta loppuelämään vaikuttavaan työkyvyttömyyseläkepäätöksiin, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Silja Romo kertoo.

Määrällisesti eniten valitetaan yleisestä asumistuesta ja suhteessa Kelan tekemien päätösten määriin työkyvyttömyyseläkkeestä.

Valitus hylätään keskimäärin kahdeksassa kymmenestä tapauksesta, ja toissa vuonna lähes 4 000 asiaa jätettiin tutkimatta, palautettiin Kelaan käsiteltäväksi uudelleen tai asia raukesi.

– Vaikka vain murto-osassa Kelan päätös muuttuu, valittaminen ei ole turhaa, jos uskoo saaneensa väärän päätöksen. Ihmisellä pitää olla oikeus valittaa, Romo sanoo.

Osa päätösperusteista on tulkinnanvaraisia

Valtaosa muuttuneista päätöksistä selittyy sillä, että niihin sovellettavat lain säädökset ovat tulkinnanvaraisia.

Vain harva päätös muuttuu Romon mukaan siksi, että Kela olisi esimerkiksi tehnyt teknisen virheen päätöksessä. Laissa ei pystytä tarkkarajaisesti esimerkiksi määrittelemään tarkalleen sellaista käsitettä kuin työkyky, sillä erilaisia tilanteita on yhtä paljon kuin on työkyvyttömäksi itsensä tunteviakin.

– Kela ja muutoksenhakulautakunta saattaa arvioida eri tavalla sen, riittääkö ihmisen työkyky omaan työhön vai ei.

Osa muuttuneista päätöksistä selittyy sillä, että ihmisen tulevaisuuden arvio tuloistaan Kelan päätöksen hetkellä on eri kuin lopulta toteutuneet tulot.

– Usein, kun asia on edennyt muutoksenhakulautakuntaan, on käytettävissä paremmat tiedot ihmisen tuloista.

– Myös esimerkiksi se, asutaanko avoliitossa vai ei, on usein tulkinnanvaraista, Romo sanoo.